Sinänsä ei ole välttämätöntä että seuraavan kerran taloa eristäessä on olemassa jetsulleen samanlaista tavaraa tarjolla, oleellisempaa on että mahdolliset myöhemmin käytettävät materiaalit toimivat samalla tavalla.
Jos haluat että käyttämäsi eriste on presiis samaa kuin talossa ennen käytetty, niin soita lähimpään puusepänliikkeeseen ja hae (yleensä ilmaiseksi) kärryllinen purua ja kutterinlastua. Tavara on puusepänliikkeille jätettä josta joutuu maksamaan jätemaksun, eli jos sen joku ilmatteeksi hakee niin se on kaikki kotiinpäin. Ja niin kauan kun tässä maassa jotain puusepänhommaa tehdään niin samaa tavaraa saa yhä. Ja saman purun voi kierrättää uuteen paikkaan jos mieli muuttuu tai laajentaa jotain paikkaa.
Toinen hyvä vaihtoehto on selluvilla, jota saa joko levytavarana (Vital) tai puruna (Termex, Ekovilla). Yläpohjaan on ihan hullua yrittää sommitella levytavarasta paloja, siinä on julmasti turhaa hommaa puhallusasennukseen verrattuna.
Pellavavilla on kolmas, se käy seiniin ihan hyvin myös. Itse käytän vaakapinnoissa selluvillaa ja seinissä pellavaa. Viimeksi just tuossa pari viikkoa sitten vaihdoin yhden vintin oven huoneesta toiseen ja siinä kohtaa pussitin uuden oven kohdalta seinästä saadun eristeturpeen ja täytin sillä vanhan ovenreiän.
Mitä tulee noihin uretaaneihin, niin niitä voi joskus joutua käyttämään jos tila on niukkaa. Oikein asennettuna se nyt ei ihan lohduton synti ole, mutta on hiton vaikeaa asentaa kaikki ihan täydellisesti oikein. Ja jos levyillä joutuu koteloimaan jotain yksittäisiä puuosia (niinkun nyt toisinaan sokkeloisilla vinteillä käy), niin se puu on sitten muovilaatikon sisällä. On sitten ihan herran hallussa että onko siellä muovilaatikossa joskus liikaa kosteutta vaiko ei, mutta sen armoilla puu sitten on. Ja kun urtsu on myös hyvä höyrynsulku niin jos siihen jää rakenteiden takia reikiä (esim. väliseinien kohdalle) niin höyrynsulkua ei siinä kohtaa ole, jolloin kosteusrasitus sitten keskittyy aika pienelle alueelle. Jos sillä alueella on muita ongelmia (vaikka nyt huonosti tuuletettu vesikatto) niin yhteisvaikutukset on sitten vaikeasti ennustettavia.
Mä olen tehnyt näitä tämmöisiä juttuja pitkään ja kyrsii ainainen epävarmuus että tuliko joku juttu asennettua oikein tai onko siellä seinässä vielä joku mörönmentävä reikä jossakin jos jotain modernia möyhöä joutuu käyttämään.
Uutta rakentaessa on ihan täysin selvää että hommat voi tehdä tarkkaan ja saumattomasti, mutta kun vanhoja sokkeloita rakentelee niin on niin paljon helpompaa vaan käyttää samaa tavaraa kuin seinässä jo oli tai edes lähinnä samanlaista.
Noilla luonnonmateriaaleilla osaa tämmönen vähän yksinkertaisempikin eristää tyrimättä
Pekka
