pineaple: Taloon on laitettu salaojituksen yhteydessä patolevyt, jotka ovat pitäneet veden ulkopuolella (ennen niiden laittoa vedet olivat tulleet sisälle). Vaikka systeemi toimii, meinaamme laittaa ulkopuolelle lämmöneristeet. Mestarimme suosituksesta sekin. Säästämme näin myös neliöitä. Kaivuri ja ukko tilattu jo paikalle. Edesauttaako tämä jollain tapaa sitä, että sisällä säilyisi lämpö edes suht hyvin.
Tämmöisten tapausten vuoksi jaksan pitää meteliä tästä fuktisol -hypetyksestä...
OK, jos talo kaipaa salaojia ja kellarin seinät suojaa kosteutta vastaan niin kyllä fuktisol on ihan hyvä ratkaisu. Jos touhu menee siihen, että vasta talonsa ostaneet ihmiset alkavat kaivaa ennestään salaojitetun talon ympäriltä uudelleen maata ja purkavat vastikään asennetut patolevyt pois tommosen 10-15t euron kustannuksilla tehdäkseen kellarirempan....
Mutta eihän se mikään ihme ole.........
rakennustarvikemyyjä Alanderin lauseita:
kun kellariin rakennetaan asuintiloja (=asumisen aputiloja), rakenteet täytyy muuttaa ulospäin kuivuviksi. Oikeaoppinen rakenne...
patolevy on osoittanut toimimattomuutensa...
patolevyn aiheuttamia vaurioita....
Ja kaivinkone tilataan tontille, vaikka ei ole vielä hajuakaan miten kellarin maanpäällinen osa seinästä eristetään.
Tässä olisi Matti Alanderille nyt paikka esittää pätevä rakenneratkaisu tilanteeseen, koskapa hänen ehdottomien mielipiteidensä perusteella ap kirjoittajakin on touhuun ryhtynyt. Ja toiveena on että ei tehdä sisäpuolisia muurauksia tilan säästämiseksi....
No, seinä muutetaan siis "ulospäin kuivuvaksi". Ja lattia jää sisäänpäin kuivuvaksi pohjalaatan rakenteen vuoksi.... Mitä tällä saavutetaan.
Kertauksena toisesta ketjusta vielä omat perusteluni miksi en ryhtynyt itse tähän "oikeaoppiseen rakentamiseen"
Ajatuksena minulla oli rakentaa järkevästi eikä oikeaoppisesti.
Järkevyys tässä tapauksessa tarkoittaa ensinnäkin lähtötilanteen, olosuhteiden ja mahdollisten ongelmien huomioimista ja 53 vuotta toimineen rakenteen kelvollisuuden arviointia:
- vanha lattiarakenne betonilaatta/sepeli/betonilatta ei ole aiheuttanut ongelmia vimeisen 53 vuoden aikana vesieristämättömässä pesuhuoneessa eikä muuallakaan. Ei homeita ei vaurioita, jopa sepelikerroksen päälle valualustaksi laitetut sanomalehdet ovat säilyneet lukukelpoisina. Kellari on toimnut sisäänpäinkuivuvana ongelmitta saman ajanjakson.
- jos olisin ahdistunut ja huolissani siitä, etteivät lämmöneristyksen nykynormit täyty kellarissa purkaisin koko purumökin pois ja ostaisin muovitetun pakettitalon
- talon salojat (asennettu v.2001) ovat hieman liian korkealla, eivät anturan alapuolella, lattian alpuolella ne kuitenkin ovat. Johtuu siitä, että painovoimainen kaato on näin saatu niukinnaukin avo-ojaan. Ikinä en oo kyllä vettä niissä kaivoissa nähny..
- Lattian alle kun kaivaa 15cm syvän kuopan sinne tulee lammikko eli lattian kaivamisella eristämistarkoitusta varten saadaan aikaan uima-allas kellariin, jos salojia ei rakenneta uudelleen samassa yhteydessä.
- Kaikki muut kellaritilat (työtila, pukuhuone, vessa, varasto, tekninen tila) toimivat ihan hyvin entisillä lattioillakin, niitä ei ole tarvis purkaa.
- vain pesuhuoneen lattia on pakko uusia, koska kaadot ovat päin p...ttä (viemäröinnit uusittu). Korkeutta tilaan saadaan muutama sentti lisää. Muutoin sekin olisi saanut jäädä entiselleen.
Matin mainostamilla "tarvittava tieto ja menetelmät"-periaatteilla yhden 12m2:n pesuhuoneen oikeaoppinen remppaaminen vaatisi:
- talon kaikkien kellarin vierusseinien aukikaivamista, tietty myös valmiiden piharakenteiden purkamista
- kaikkien 5 vuotta sitten asennettujen salojien ja kaivojen laskemista 20-30 nykyistä alemmaksi
- painovoimaisesti avo-ojaan laskevien salojavesien uudelleen järjestelyt (pumppusysteemi, mikä?)
- 5 vuotta sitten asennettujen patolevyjen poisto
- sokkelin puhdistus
- fuktisolit ym systeemit, tosin kantavien välseinien kapillaarisuus jäisi vielä jäljelle...
- täytöt, piharakenteiden (kiveykset, kivituhkat, nurmikot) uudelleenrakentaminen perkeleen laajalla aluella.
- sisäpuolella ne normaalit piikkaus- kaivutyöt, kivenlohkareiden hajottamiset, rakentaminen.
Johan siinä naapurin ukot toimittaisivat minut hoitoon...
Tärkein peruste on kuitenkin ollut Matti Alanderin lause: Kellari voi aivan hyvin olla myös sisäänpäin kuivuva
By the way, tuo fuktisol-rakentelun hinta teetettynä on Matin mukaan luokkaa 10 - 15t eroa. Me keksimme sille rahalle vaihtehtoisen käyttökohteen eli purimme pois ikivanhan lämmityssysteemin ja asensimme taloon maalämpöpumpun porakaivolla (160m). Maksoi jotain 12eukkoo, josta saadaan valtiolta takaisin energia-avustusta ja porauksesta (4000€) täysi kotitalousvähennys.
Lämmityskustannukset (lämmitys ja lämmin käyttövesi) tippunee vähintään kolmasosaan entisestä.
Sisäpuolelle toki, jos se ulkopuolinen moisia ulokkeita aiheuttaa.
Onneksi vain pieneltä osalta soraan saakka. Laitetaan tähän se aiemmin kertomani rakenne tasausbetoni+Finnfoam (edelleen kysyn, toimisiko tässä jokin toinen tuote paremmin)+betoni jne... Muualla sitten uutta pintaa - ehkä. Paksu tuo lattia tulee ainakin olemaan, etenkin piikkaamattomilta osilta.
