ProjektiUnelma 50-luvulta Turussa

[maanma]

Kyselin tuota padotusasiaa Turussa. Alle 90cm (ylöspäin) viemärin ilmoitetusta korosta pitäisi asentaa padotus- mieluiten talon sisälle. Padotuksen takana ei saa olla wc-pyttyjä, joten meillä ei tuo ole käytännössä mahdollinen. Tosin 90cm taitaa muutenkin toteutua. Vakuutusyhtiöt kuulemma tuosta padotuskorkeudesta (ilman venttiiliä) ovat jokseenkin tarkkoja viemärin tulviessa.

[maanma]

Muuten tapahtunutta.

Salaoja kaivannot on täytetty. Perusvesikaivo pitää kaivaa vielä kerran ylös, koska asennuskorkeus on 20cm liian ylhäällä. Odottaa siihen saakka kunnes tulee riittävän kuivaa (jos tulee).

Kivipesä tuli tehtyä. Siihen tuli laitettua tarkastusputki, josta voi kuikuilla onko vettä kaivannossa. Siihen tuli ylijuoksutus.

Lattialämmitetty alue on tullut vesieristettyä ja laatoitettua. Jakotukkia ei ole asennettu. Samassa yhteydessä oleva wc on saaneut listat ja puuttuvan sisäikkunalasin. IV poistoputki on asennettu ja viety vinttiin, mutta hormiin sitä ei ole vielä kytketty.

Betonikattotiilien maalausurakasta luovuttiin kun kävi ilmi, että uuden katon tiilitarvikkeet saa n. 2000 eurolla.

Kellariin vievät umpibetoniset portaat on tullut piikattua maakiila koneella pois. Tilalle tulee väliaikaiseksi tarkoitetut kestopuusta valmistetut portaat.

KHH lattiaprojekti ei ole juuri edennyt, tosin pesukonetorni siirrettiin pesuhuoneen puolelle. Tästä johtuen edennyt ei ole myöskään porrasprojekti.

Keittiö on saanut listoja ja ikkunalaudan.

Lasinen peiliovi saatiin lahjoituksena rmt palstan ilmoituksen perusteella hyvinkäältä. Oveen piti asentaa uusi lukko, kääntää aukeamissuunta ja tehdä 7cm levennys. Mitäpä sitä ei "uuden" upean oven eteen ei tekisi.

Taaperolle tuli tehtyä liukumäki.

Edelleenkin kaipaillaan kimppatilaajaa tuohon lämpöleijona levy -tilaukseen.

[maanma]

KHH lattian kaivanto alkaa olla valmis. Kellariin vievät portaat on purettu. Täyttöä ja valua pukkaa.

Aloitin myös iltaharrastuksen, joka johtaa sähköalan perustutkintoon.

[DyyD]

Aloitin myös iltaharrastuksen, joka johtaa sähköalan perustutkintoon.

Ihan pakko kysyä että missäs laitoksessa opiskelet?

[maanma]

TuAKK:ssa nuo opinnot on meneillään.

Pieni poika tulla tupsahti 2.12, joten pientä kiirettä tämä elämä pitää esikoisen viihdyttämisen lisäksi. En enää edes haaveile touhuavani iltaisin.

KHH lattia vihdoinkin valettu uusiksi. Hiukan meinasi olla haasteellinen tuo rosterinen kura-allas, kun ei ollut asennusohjetta. Betoniauto toi betonin, jonka ammattilainen sitten tasoitteli tehden kaadot 4 lattiakaivolle (1 kuiva). Kyllä siinä nyt kehtaa pestä mattoja, kun ei jää mene viemäri maton alle. 3 vkoa pitää vielä odotella ennenkuin lämmöt tuohon päälle. Muovin sijasta lattialle laitettiinkin kuivumisen ajaksi kevytpeite. Eiköhän tuokin pidä riittävästi kosteuden alapuolellaan.

Valumieheltä sain myös vinkkiä mistä voisi kysellä muotteja tuohon kattotiiliprojektiin. Kerron myöhemmin lisää hintatietoineen, jos muotteja tosiaan on tarjolla.

Pian myös käynnistyy oven asennus tuohon tilaan. Seinäpinnoitteeiksi olisi tulossa 30mm ffoamin päälle laitettu tiilitasoite ja Luja maali. Sitten homma jatkuukin portaiden uudeelleenrakentamisella. Tosin vintinkin portaat pitää vielä purkaa pois - ennen vai jälkeen kellarin uusien portaiden, se jää nähtäväksi.

[whiski]

Lueskelin tätä ketjua jäi miettimään paria seikkaa? Ensinnäkin kun katselin, niin miksi sinulla on spu.ta finnfoamia, Isoliina eristettä, vuorivillaa ja kaikkea vielä sekaisin? Ainakin tuollainen kuva jäi minulle mieleen, kun luin tekstejä ja plogia? Sitten miten painovoimainen ilmanvaihto toimii, jos päällimmäisenä on finfoam ja sen alla villaa? Eikö se kosteus nouse tuohon finnfoamin pintaa ja siihen tulee selkeä kastepisteen paikka kondensoituneesta höyrystä?

"Keittiön seinän vanhat puru ja puuvillavanueristeet on poistettu. Yksi 35cm ruodeväli oli ilman mitään eristettä, koska se oli suljettu täysikokoisella poikkipuulla 10 cm katosta. Seinä on uudelleen eristetty 10cm Isolina pellavalla. Uudet huokolevyt uudelleenlaitetun vanhan laudoituksen päälle. Heti alkoi pysyä lämpö paremmin sisällä! "

Tähän mennessä vintin rakennuskustannuksia ovat lähinnä ikkunat ja eristeet:
80 kpl 50mm FinnFoam (2 laatu) 750eur
60 tlk uretaannia 220eur
1,5 pkt Isolina pellavaeristettä 60eur
Palo-osastointiseinät 120eur.
Rakennusaaltopahvi 10 eur
2 rll IV teippiä 7 eur.

[Jukka68]

Sitten miten painovoimainen ilmanvaihto toimii, jos päällimmäisenä on finfoam ja sen alla villaa?

Miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa? Ei kait korvausilman sentään seinän läpi pidä tulla, vai mitä ajoit takaa? Tai saatoinpa minäkin tipahtaa kelkasta...

[whiski]

Lieneekö kyse siitä, että pistit vastauksen, enne kuin mietit mihin vastasit, vai et taida tietää painovoimaisesta ilmanvaihdosta mitään?

Kun käytettään täysin höyryn ja ilmanpitäviä materiaaleja, niin silloin ei ole enää painovoimaista ilmanvaihtoa Tuossa yksi esimerkki, josta voit lukea siitä, onko se paras esimerkki? Tuskin, mutta siitä pääset alkuun http://www.talotori.net/matilainen.php Riittääkö painovoimainen ilmanvaihto, sitä en ala miettimään, mutta valtaosa suomalaisesta omakotikannasta on vielä painovoisen ilmanvaihdon piirissä ja ovat pysyneet terveinä, niin ihmiset kuin talotkin.

Tuossa vielä korostettuna mihin kommentoin, tai siis kysyin maanmalta kommenttia? Siis miksi on erilaatuisia lämmöneristeitä sekaisin?

"Lueskelin tätä ketjua jäi miettimään paria seikkaa? Ensinnäkin kun katselin, niin miksi sinulla on spu.ta finnfoamia, Isoliina eristettä, vuorivillaa ja kaikkea vielä sekaisin?"

Eli en todellakaan ottanut kantaa yhteen viestiin ja korvausilman saamiseen! Kun käytettään spu.ta finnfoamia, niin silloin ei oikeastaan ole mitään muuta mahdollisuutta, kuin ilmanvaihtokone ja tietenkin lämmöntalteenotto yksiköllä varustettuna ja piste.

Itse asun Spu- talossa ja se on ollut aikoinaan minun valintani, en ehkä todellakaan enää allekirjoittaisi niin herkästi se oikeaa valintaa, kuin 86 - 87 tein, mutta sen allekirjoitan, että kun kyseistä materiaalia käyttää, niin saa myös oman ja talon terveyden kannalta varautua ilmanvaihtokoneeseen.

Myös talon korvausilma on otettava huomioon, vaikka olisikin ilmanvaihtokone käytössä ja jopa se tekee sen vielä tärkeämmäksi, jos talossa on tulisijoja, sillä seinistä ei korvausilmaa tule ilman minkään laatuisia venttiilejä. Minusta kaikissa taloissa pitää olla tulisijoille korvausilmaventtiili, joka on johdettu mahdollisimman lähelle tulisijaa, mieluiten sen taakse, ettei tule vedon tunnetta.

Korvausilmaa voidaan ottaa erilaisin korvausilma venttiilein, toiset toimii ja toiset ei, yleensä tunne on että jostain vetää? Koneellinen ilmanvaihto! Ei se minusta mikään synti ole, mutta jos rakentaa talon, jossa sitä tarvitaan, niin käytetään sitä myös.

Anteeksi jos kirjoitukseni on nyt provosoiva

[maanma]

Hienoa, että jotkut ovat kärppänä heti ajan tasalla.

On todellakin niin, että FFoamit aiheuttavat tuon "liiallisen eristämisen pullon". FFoamia on käytetty vintin lappeissa ja sivuseininä. Niiden päällä sisäpuolella 50mm kivivilla ja sisimmäksi on tällä hetkellä tulossa gyproc. Kastepiste on jossain FFoamin sisällä, josta kosteutta tuskin paljon löytyy.

Päädyt ovat 10cm Isolina pellavaa - ikkuna-aukkoa lukuunottamatta. Isolinat ovat suorassa kontaktissa purun kanssa. Sen päällä ilmasulku, laudoitus ja huokolevyt tulossa, kunhan joskus saadaan vinttiin uuden portaikon kautta (sitten joskus).

Olen tiedostanut riskin painovoimaisen ilmanvaihdon toimimattomuuteen, mutta toteuttanut muuten rakenteet pääsääntöisesti (eristys)rakennusmääräysten mukaisesti. Päädyissä huoneen sisäinen ilmakierto tulee olemaan selvästi tehokkaampaa.

Poistoilman suhteen ei ole merkittävää ongelmaa, jos korvausilmaa on riittävästi saatavilla. Aina se virtaa kylmempään suuntaan, kunhan poistoventtiilejä on.

Korvausilmaa tulee taloon 100% varmasti riittävästi, koska tuloilmamitoitus tehdään alkuperäisten talon rakennusohjeiden mukaan, tosin paremmin säädettävillä Fläktwoods 125mm raitisilmaventtiileillä.

Kesä on tietysti poikkeus. Tällä hetkellä suunnitelmassa on "pumpata" kanavapuhaltimella "lämmintä" ilmaa 100mm putken kautta ohi keski kerroksen suoraan kellariin. Vinttiin on tulossa korvausilmaventtiileitä varjoiselle pohjoisseinälle.

Lopullisena ratkaisuna tulee omatekoinen tai ostettu PILP. Itse tehdystä PILP:stä voi lukea lisää http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=838.0

[maanma]

lähinnä ikkunat ja eristeet:

Nämä kaksi avattavaa hätäpoistumistieksi soveltuvaa 90cm halkaisijaltaan olevaa puu-alumiini ikkunaa ovat edelleenkin kallein ostos koko taloprojektissa.

[whiski]

Nuo ikkunat jäi vahingossa mukaan listaan.

Olen vain tullut vuosien myötä araksi näiden seka-asennusten suhteen, joten reagoin ehkä turhaan siihen? Olen niin monta sellaista ratkaisua nähnyt, joissa on tungettu villaa liian piukkaan ja tuloksena on ollut mustunutta märkää ja homeista katto ja seinäpintaa.

Samoin on tilanne jossa on laitettu liian tiivis pinta uloimmaksi ja kun lämmin kostea ilma nousee eristeisiin, niin se ei pääse pois jolloin tapahtuu auttamatta kostuminen.

Yläkerran huoneissa, vaikka olisi vino katto, niin on suuri todennäköisyys että sisäpuolen villat kastuvat ajan mittaan kattolevyjen läpi, koska se kosteus ei pääse pois johtuen siitä, että tuulettuvan yläpohjan veto ei riitä ja huoneessa mahdollisesti oleva poistoventtiili on alempana, kuin katon pinta (mikä on pakko olla, sillä ei venttiili siellä villoissa voi olla! Toimituksen huomautus )

En varmaan osaa kirjoittaa sitä niin kaikki ymmärtäisivät, mutta toivottavasti edes ajatus ymmärretään, on se oikein tai väärin?

[maanma]

Samoin on tilanne jossa on laitettu liian tiivis pinta uloimmaksi ja kun lämmin kostea ilma nousee eristeisiin, niin se ei pääse pois jolloin tapahtuu auttamatta kostuminen.

Yläkerran huoneissa, vaikka olisi vino katto, niin on suuri todennäköisyys että sisäpuolen villat kastuvat ajan mittaan kattolevyjen läpi, koska se kosteus ei pääse pois johtuen siitä, että tuulettuvan yläpohjan veto ei riitä ja huoneessa mahdollisesti oleva poistoventtiili on alempana, kuin katon pinta (mikä on pakko olla, sillä ei venttiili siellä villoissa voi olla! Toimituksen huomautus )

En varmaan osaa kirjoittaa sitä niin kaikki ymmärtäisivät, mutta toivottavasti edes ajatus ymmärretään, on se oikein tai väärin?

Tämä on tyypillinen ongelma kuivumattomilla eristeillä. Ongelma pahenee, kun eristystaso putoaa kosteuden myötä.

Vanhoista eristeistä kuivuvaksi tiedetään lauta, hirsi, puukuitueristeet ja -purut sekä kutteri. Villoista ilmeisesti kivivilla on ainoa, joka kuivuu. Viimeisin on tosin arvaus, joka perustuu nykyisten kivivillojen kykyyn kuivua.

Sekarakenteita en suosi minäkään. Pyrin kuitenkin miettimään riskit ja varautumaan niihin. Sekarakenteita pitää välttää aina kun se on mahdollista. Jos jollekin tällaista suosittelen niin kyllä kerron potentiaalisista riskeistä ja vaikutuksesta painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

[whiski]

Nyt tuli kyllä niin outoa asiaa, että en ihan ensilukemalla usko ! Siis kivivilla olisi hyvin kuivuva eriste? Materiaalina samantyyppinen kuin lasivillakin, joka ei todellakaan kuivu. Mitä tulee "empiirisiin" kokemuksiin kivivillasta, niin ei ole kokemusta kuivuvasta villasta? Jo käyttö kasvihuoneilla kasvatusalustana osoittaa kivivillan sopivan kasveille hyväksi kasvualustaksi.

Teeppäs koe! Kastele kivivillan pala märäksi ja pistä se ensin lattialle vaikka vuorokaudeksi ja rutista sitten sitä? Kerro tulos! Toinen koe uudestaan, mutta laita se villan pala jollekin ritilälle vuorokaudeksi ja kerro tulos? Kuinka paljon on kuivunut, vuotaako vielä vettä, vai mikä tunne on?

[RINTAlo-47]

vuorokauden testit eivät varmastikaan kerro totuutta...kokeileppas itse kastella puru ja tarkastele se lattialta vrkn päästä

[whiski]

Hei Rintalo-47 ymmärsit väärin kirjoitukseni ja kun sitä itsekin luin, niin saa siitä tuon kuvan ! Sitä se väsymys teettää. Ensinnäkin en siis moiti kivivillan lämmöneristys ominaisuuksia, tai että moittisin spu.n lämmöneristys ominaisuuksia.

Tarkoitin tuolla lyhyellä testillä osoittaa, että ei se villa mitään "kuivu".

Heti kun kapillaarinen nosto /pitopaine on riittävä, niin veden poistuminen villasta lähes tulkoon pysähtyy ja vasta pitkän tuuletuksen ja kuivauksen jälkeen villa on kuivaa. Spu ja Finnfoam taas ovat eristeitä, jotka ei ime itseensä mitään kosteutta, jotka siis siinä mielessä ovat hyviä lämmöneristeitä, mutta samalla tuo ominaisuus tuo seikkoja jotka on otettava huomioon! Eli tuuletuksen tärkeys korostuu.

Spu levy on tehokas lämmöneriste ja joka ei elä oikeastaan mihinkään suuntaan, kun taas Finnfoam levystä on tullut ilmi, että se kutistuu hivenen kun se on asennettu paikoilleen (näin olen saanut kuulla talopakettikauppiaalta) joka sitten on johtanut lämpökuvauksessa tilanteeseen jossa on havaittu selkeitä ja hallitsemattomia lämpövuotoja rakenteissa, jotka olivat olleet asennettuna n. ½ vuotta. Asian vakavuus heille oli vielä siinä suuri, että oli ollut talotehtaan asennus, joten vastuuta ei voinut kohdistaa rakennuttajaan.

Ongelman ydin on siinä, että Finnfoam levy ei jousta, jos rakenteet liikkuu ja etenkin vanhoissa rtm- taloissa se on hyvin normaalia rakenteiden elämistä. Tällöin jos esm Finnfoam levy on asennettu, kun esm kattotuolit ei ole normaalissa kosteustasapainossa, niin niiden kuivuessa Finnfoam mahdollisesti repeää irti puun pinnasta ja kun on laitettu pintamateriaalit paikoilleen, niin kukaan ei kyseistä vuotokohtaa näe! Yleensä tuo vuotokohta on vielä hyvin pieni, joten sen havaitseminen on silmämääräisesti äärettömän vaikeaa, jos peräti mahdoton tehtävä, joten ainoaksi keinoksi jää lämpökuvaus ja kuka haluaa itselleen ylimääräistä laskua ja varmistaa omat asennuksensa kalliilla lämpökuvauslaskulla, joka voi johtaa uusiin kalliisiin korjauksiin.

Nyt kun palataan lähtökohtaan, niin "maanman" talossa on asennettu seka eristys, eli Finnfoamia ja kivivillaa päällisin. Kastepisteen syntymiseen tarvitaan oikeastaan vain kahta elementtiä, vesihöyryä ja pinta johon se törmää, eli tässä tapauksessa Finnfoam (kun vesihöyryn määrä kasvaa riittävän suureksi, niin se alkaa pisaroitumaan) . Lisäbonuksena kastepisteen kehittymiseen on kylmä pinta, joka jäähdyttää vesihöyryn nopeammin kiinteään muotoon! Tällöin kylmäsilta kattotuolista ja irti repeytyneestä Finnfoamista on hyvä paikka kastepisteelle ja huono paikka rakentajalle.

Olen nyt osoittanut mietelauseeni todeksi "Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi"