Vierustan täyttö sekalaisella kiviaineksella

[Hower]

Nykyihminen kun kuitenkin haluaa kylpyhuoneensa olevan nykyaikainen kaakeleineen ja vesieristeineen eikä betonibunkkeri niin sisäänpäin kuivuminen on käytännössä aika haastellista.Sisäänpäin kuivuminen on oikein hyvä vaihtoehto mutta tällöin sisärakentaminen on hyvinkin rajoitettua.

Höm..

haluaa....nykyaikainen....vesieristeineen?
- Nykyihminen haluaa periaatteessa nykyaikaista TV-taloa kipsilevyineen ja laminaatteineen ja hän hankkikoon semmoisen.
Nykyihminen nykyaikaisessa talossaan on käytännössä pakotettu vesieristämään kaikki märkä/kosteatilat koska takana on pahviin pakattua kipsijauhoa. Kivirakenteisessa kellarissa tähän ei ole retroremppaajaan mikään pakko alistua.

käytännösssä haasteellista?
- Täh?

betonibunkkeri.... sisärakentaminen rajoitettua?
- betonibunkkeria pesuhuoneen eikä kellarin oleskelutilojen tarvitse muistuttaa.
Itseäni ei ylenmääräinen kaakelointi saunan pesuhuoneessakaan innostanut joten kaakelia on pelkästään suihkutilassa. Kaikki muut rivinteeratut seinät on paneloitu rivinteeraukseen iskettyyn 20x45mm-runkoon ja maalattu ruotsalaistyylisen hempeeksi. Paneloinnissa ilmaraot alhaalla ja ylhäällä.
Tehosteena osa uusista muuratuista väliseinistä on ilman panelointia; ne on tasoitettu työtä ja aikaa säästämättä täysin sileiksi ja pohjamaalauksen jälkeen maalattu kolmeen kertaan (välihiontoineen) kiiltävällä Maalarin Valkolakalla.
Kylppäri näyttää enemmänkin oleskeluhuoneelta kuin nykyaikaiselta kaakelibunkkerilta. No entiiä... voi se olla nykyaikaisen kaakeli-ihmisen mielestä ihan mauton.

ps. sitäpaitsi nykyihmisen haluamiset on ylipäätään sanonkominämistä...


edit:
Tomppa kirjoitti:

Mielenkiinnolla odotan mikä on tilanne 10 vuoden päästä.Joko silloin ymmärretään miksi patolevy ei ole hyvä valinta ilman kapillaarikatkoa olevaan perusmuuriin.

Heh... jos tuota patolevyä pidetään muovikalvoon verrattavana juttuna niin mitenkähän määritellään se originaali ulkopuolinen pikisively, mikä meilläkin sattuu seinissä olemaan.
Ja tilanne tänä paivänä, 50 vuotta pikisivelyn jälkeen, on ihan OK.

[Tomppa]

Joo,ymmärsin pointin enkä epäile yhtään että teidän kellari olisi betonibunkkeri.Harva kuitenkin on perehtynyt kellarirakentamiseen yhtälailla kuin Sinä.Monella kuitenkin lähtökohta on tuo betonibunkkeri ja sisustuslehdistä on katseltu jo mukavaa kylpyläfiilistä...Pääsääntöisesti kuitenkin halutaan sitä kaakelihelvettiä niin kylppäriin ja kodinhoitohuoneeseen.Tietämätön sitten tuuppaa ne suoraan perusmuuriin vesieristeineen jonka ulkopuolella on patolevy.Ei hyvä.

Meilläkään ei ole vesieristettä ja kaakeleita kuin kylppärissä.Kodinhoitohuone on paneloitu ja tapetoitu.Koko kellari on rivinteerattu ja ulkopuolella ja lattian alla siis Isodrän.

Ja edit tuohon sun viimeiseen edittiin...
Sulla ei ole sitä vesieristettä sisäseinissä kauttaaltaan kun olet ymmärtänyt ettei se ole hyvä ratkaisu jos ulospäin kuivuminen ei onnistu.Kaikki eivät ymmärrä.Tottakai se toimii vaikka toiset 50 vuotta kunhan rakennetta ei muuteta vaan sisäänpäin kuivuminen mahdollistetaan.

[Hower]

Ja edit tuohon sun viimeiseen edittiin...
Sulla ei ole sitä vesieristettä sisäseinissä kauttaaltaan kun olet ymmärtänyt ettei se ole hyvä ratkaisu jos ulospäin kuivuminen ei onnistu.Kaikki eivät ymmärrä.Tottakai se toimii vaikka toiset 50 vuotta kunhan rakennetta ei muuteta vaan sisäänpäin kuivuminen mahdollistetaan.

Joo, elikkä meillä on oikein tupla; originaali pikisively ja sen päällä edellisen asukkaan laittama patolevy. Tai siis tripla kun patolevyä vasten on losautettu savet kaivantoon takaisin...salaojien ympärillä on sinänsä "asiallisesti" kivennäistavaraa.
Ei olis munkaan ratkaisuni nykytiedoillani jos kaivamaan alkaisin, mutta näillä mennään... tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää

ps. onko kellään muulla kuvailemaani kellarin lattiaa kuin meillä: pohjalaatta+ 5-7cm sepelikerros + sepelin päälle leviteltyjen sanomalehitien ja pahvien päälle valettu pintalaatta?
Onko tuo ollut kuinka yleinen rakenne vai jonkun paikallisen Pelle Pelottoman keksintö?

[Pitkä]

En vieläkään ymmärrä miksi sokkelia täytyy kuivattaa fuktisollilla. Jos sokkeli on märkä, siihen ei pidä asentaa minkäänlaisia levyjä, ei ulko eikä sisäpuolelle.
Jos normaali asumistilanteessa kosteus pyrkii sokkelin läpi ulos päin, on kellarin ilmanvaihdossa jotain pahasti pielessä. Jos kosteus kerääntyy seinille on kellarissa ylipainetta. Kellaritilat tulisi alipaineistaa, silloin ei ko. kosteusongelmaa ilmene.
Yleensä RMT-talojen kellareiden kosteusongelmat on saatu kuriin ihan perinteisin menetelmin. Patolevyt, salaojat ja murskeet ulkopuolelle. Sadevet johdettu kauemmaksi rakennuksesta. Maasto muotoiltu mahdollisimman hyvin. Sisäpuolen ilmanvaihtoa on tehostettu ja varmistettu riittävä korvausilman saanti. Jos nämäkään temput ei ole auttaneet on usein syynä ollut liian korkealle noussut pohjavesi joka kapillaarisesti nostaa kosteutta anturoihin ja sokkeliin. Silloin taloihin on jouduttu rakentamaan jonkinlainen pohjavesipumppaamo.

[Hower]

En vieläkään ymmärrä miksi sokkelia täytyy kuivattaa fuktisollilla. Jos sokkeli on märkä, siihen ei pidä asentaa minkäänlaisia levyjä, ei ulko eikä sisäpuolelle.

Että käsitteet menisi oikein; nyt kun puhutaan "sokkelista" niin tarkoitetaan tietysti kellarin perusmuuria anturasta kattoon asti.

Jospa lähdetään vaikka siitä liikkeelle, että kellarin seinän takana, betonissa kiinni, on märkä savimaa. Lienee seinäkin märkä eli jotain on syytä laittaa väliin? Ja vaikka siihen patolevyn laittaakin niin kapillaarinen kosteus kuitenkin nousee anturoista siihen perusmuuriin. Minne se kosteus menee; sitä probleemaahaan tässä setvitään.

usein syynä ollut liian korkealle noussut pohjavesi joka kapillaarisesti nostaa kosteutta anturoihin ja sokkeliin.

- eipä siihen varsinaista pohjaveden nousua tarvita; kosteus nousee kapillaaristen maa-ainesten kautta anturoihin vaikka oikea ns. pohjavesi olisi syvälläkin.

[maalari]

Kyllä tuo sokkeli / kellari asia on monesti suunnittelusta kiinni..

itsellä on betoni pinnalla ne paikat mitkä on "maan alla" ja monet muut

ja kylpyhuoneen laatta syleemit taasen paikassa missä sokkeli on kokonaisuudessaan "maan päällä".. rakenne on tavallaan sika yksinkertainen mutta kuitenkin raketti tiedettä.. koska sisältä ja ulkoota puskee kosteutta ja vaikka mitä ja saunan/ kylppärin väliseinä se olikin pään vaiva, koska tavallaan kummastakin suunnasta puskee kosteutta ja sen pitäsi päästä myös hyvin kuivumaan...

eli toisessa kuivumista on ajateltu sisään päin ja toisessa ulospäin... omalla kohdalla tosin piti varmistaa kylpyhuone rakenne museovirastosta ja kun ne oli samaa mieltä mun kanssa niin siitä se sitte lähti

joo ja kaikilla ei ole vastaava rakenne ja semmoista se on..

[Pitkä]

Tulimmeko siihen tulokseen että sokkelin (perusmuurin) kuivatus kannattaa suunitella tapauskohtaisesti? Ei voida antaa mitään yleisohjetta siitä että mikä materiaali tai työtapa sopii johonkin kohteeseen. Minä en ainakaan pysty antamaan kovin hyviä neuvoja jos en näe kohdetta.

[Tomppa]

Tapauskohtaisesti joo mutta ei nyt äkkiseltään tule mieleen sellaista kohdetta johon salaojittava lämmöneriste ei kävisi.Sen sijaan useitakin kohteita johon patolevy ei ole paras mahdollinen ratkaisu.
Kuten aikaisemmin totesin niin riski epäonnistua ja aikaansaada toimimaton rakenne on huomattavasti pienempi salaojittavalla eristeellä kuin patolevyllä.

Loppujen lopuksi kyse on vain siitä että perusmuurin on päästävä kuivumaan johonkin suuntaan koska lähtökohtaisesti ilman kapillaarikatkoa oleva perusmuuri on lähes aina kostea ainakin perusmuurin alaosasta.

[Hower]

Tapauskohtaisesti joo mutta ei nyt äkkiseltään tule mieleen sellaista kohdetta johon salaojittava lämmöneriste ei kävisi.Sen sijaan useitakin kohteita johon patolevy ei ole paras mahdollinen ratkaisu.
Kuten aikaisemmin totesin niin riski epäonnistua ja aikaansaada toimimaton rakenne on huomattavasti pienempi salaojittavalla eristeellä kuin patolevyllä.

Loppujen lopuksi kyse on vain siitä että perusmuurin on päästävä kuivumaan johonkin suuntaan koska lähtökohtaisesti ilman kapillaarikatkoa oleva perusmuuri on lähes aina kostea ainakin perusmuurin alaosasta.

Tämän allekirjoitan ihan kokonaan.
Ihan perstuntumalla ja melkoisen pitkän pohdinnankin jälkeen rakentelisin kyllä tod.näk. itsekin kellarin ulkoseinät salaojittavien lämpöeristeiden kanssa jos pitäisi salojaremppa tehdä. Joka paikassa ei tarvita edes salojia.
Sama se puhutaanko lämpöeristeestä vai mistä, tuolla tavaralla ei kuitenkaan ratkaista maanpäällistä eristystä. Kyse on pääasiassa kosteudenhallinnasta. Sisäpuolelle kivirakenteinen rivinteeraus, joka kohtuullisesti hoitaa sen maanpäällisenkin osan lämpöeristyksen, kivivillaakin sinne yläosan rakoon voi aika turvallisesti laittaa.
Miettikää nyt; se on aika pieni kaista koko höttösen purumökin lämpöhäviöpaikoista..

Se mitä olen vänkäillyt jo pitkään on se, että patolevynkin kanssa pärjää. On meikäläisen pakko pärjätä kun kämppä ostettiin valmiiksi salojitettuna ja patolevytettynä eikä oikein ole halua ruveta purkamaan ja tekemään kaikkea uusiksi. Sitäpaitsi originaalimökeissä on pikisively ulkopuolella, periaatteena sisäänpäin kuivuminen. Vuosikymmeniä toimineita rakenteita, eli pakko ei ole tehdä ulkopuolella välttämättä mitään jos olosuhteet on hyvät ja ongelmia ei ole esiintynyt.
Tulee vaan pitää huolta, että ulkoseinien sisäpinnat ovat pääosin avoimia haihtumispintoja kosteudelle. Ja patolevynkin kanssa se pelkkä rivinteeraus lämpöeristeenä on ylivoimaisesti varmin konsti.
Älkää edes miettikö mitään TV-remppojen kipsilevypaskaa kellarin ulkoseinäpintoihin vaikka esim rakentaja.fi-palstalla niitä seurantakohteissa iloisesti on tehtykin.
Toisaalta, jos olette semmisen kämpän hankkineet missä sillä lailla on tehty niin ei se välttämättä ole toimimaton.