Meidän tapauksessa taidetaan puhua n. 1000e lisäkustannuksesta. 10 000e budjettiin toi ei oo kauhean iso lisä.. ennemmin investoi sitten siihen kuin vaikkapa Renovan valokatkaisimiin ;-)Tomppa kirjoitti:Noista kustannuksista vielä lyhyesti eli laskekaapa huviksenne patolevy-ja Fuktisolrakenteen KOKONAISkustannukset niin huomaatte että ei se nyt hirveästi kalliimpaa olekaan...
Alkaako tämä käydä sinulle "whiski" liian rajuksi? Kukaan ei ole sinua pakottanut näitä juttuja lukemaan.whiski kirjoitti:Alan pikkuhiljaa saada tarpeeksi tämän pikkupojan melskaamisesta.
- kellarin anturoita alempana olevat salaojat jäätyy?Pahimmassa tapauksessa salaoja putkikin jäätyy jos ruotasuojausta ei ole asennettu.
...ei vastausta.Tomppa: Kerroppa nyt Pitkä että miten toteuttaisit märässä savimaassa makaavan töllin kellarin kylpyhuoneen(seinä-ja lattiarakenne) joka tehdään nykyaisia määräyksiä noudattaen sisätiloiltaan eli vesieristetään koko märkätilat ja ulkopuolella on se perinteinen ratkaisu eli piki tai hieman modernimpi versio eli patolevy murskeineen päivineen?Niin ja anturan alla ei ole kapillaarikatkoa.
että joo.Patolevyn lisäksi löytyy vielä sellainen sokkeliin kiinni paistettava, kattohuovan näköinen pikimatto (en muista virallista nimeä). Vaihtoehtoja siis on.,,,
niin.En vieläkään ymmärrä miksi sokkelia täytyy kuivattaa fuktisollilla. Jos sokkeli on märkä, siihen ei pidä asentaa minkäänlaisia levyjä, ei ulko eikä sisäpuolelle.
Ei sitä oikein taho saada kaivettua sitä savea sieltä anturan alapuolelta ja vaihdettua sinne mursketta. Kuka on tuommoisen jobin tehnyt rintamamiestalossa? Ootko ite?Tompan kysymys; Kylpyhuoneen seinärakenteessa ei ole enään ongelmaa jos ulkopulella on jo salaojat ja patolevyt. Toivottavasti salaoja on sioitettu riittävästi anturan alapuolelle, silloin anturaankaan ei kohdistu enään kapillaarista kosteuskuormaa. Lattia on helppo toteuttaa piikkaamalla vanha lattia ja kaivamalla vanhaa savimaata riittävsti pois. Jos mahdollista, anturan alta voi yrittää kaivaa vanhaa maata pois ja tehdä sinnekin kapillari katkoa. Lattiaan asennetaan kapillaari katkoksi esim. lekasora, sen päälle lämpöeriste ja lattiavalu.
Kun ulkopuolella on patolevy ja salaoja on anturan alapuolella niin mielestäsi perusmuurin sisäpintaan voi vetää suoraan vesieristeen ja heittää kaakelit niskaan koska kapillaarisuus ei enää vaivaa?Pitkä kirjoitti:Kylpyhuoneen seinärakenteessa ei ole enään ongelmaa jos ulkopulella on jo salaojat ja patolevyt. Toivottavasti salaoja on sioitettu riittävästi anturan alapuolelle, silloin anturaankaan ei kohdistu enään kapillaarista kosteuskuormaa.
"luonnollisesti jäätyneenä"Pitkä: Jos asiallista routasuojausta ei ole asennettu niin vähälumisena talvena on mahdollista että routa pääsee myös anturan alle. Silloin myös anturan vieressä oleva salaoja on jäätyneessä maassa, luonnollisesti jäätyneenä.
Jos vaihtoehto on tää anturoiden alle kaivuu ja uuden sokkelin ja anturan valamisoperaatio + vielä patolevyt ja styroksit ja uudet salaojat tai uudet salaojat + fuktisol.... kun lopputulos on samaPitkä kirjoitti:Anturan alta kaivaminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Työ kannattaa suunitella hyvin ja ottaa avuksi ammattitaitoinen suunittelia, ei mitään naapurin miestä. Yleensä kapillaarinen kosteuden nousu anturaan loppuu jos anturan vierestä, ulko ja sisä puolelta, vaihdetaan massat ja salaoja asennetaan riittävän syvälle anturan alapuolelle.
Kannttaa myös miettiä kannattaisiko esim. kosteiden tilojen kohdalla piikata koko sokkeli pois ja vaihtaa maamassat, valaa uusi antura ja muurata uusi sokkeli. Työ on iso ja aikaavievä, mutta silloin kosteuden nousu on ainakin varmasti katkaistu.
"Tomppa" hyvä lueppas nyt edelliset kirjoitukseni huolellisesti läpi ja kirjoita sitten kommenttisi. Anna myöskin oma ehdotuksesi kuinka toteuttaisit ko. ongelmakohdan. Odotan mielenkiinnolla ehdotustasi.Tomppa kirjoitti:
Kun ulkopuolella on patolevy ja salaoja on anturan alapuolella niin mielestäsi perusmuurin sisäpintaan voi vetää suoraan vesieristeen ja heittää kaakelit niskaan koska kapillaarisuus ei enää vaivaa?
Tee sinä Pitkä kuvailemallasi tavalla mutta älä vaan neuvo ketään muuta tekemään noin.
Ei se fuktisol katkaise anturaan nousevaa kapillaarista kosteutta. Tämä kapillaarinen kosteuden nousu menee nyt pahasti ohi tuosta alkuperäisestä aiheesta.Ketsuppitahra kirjoitti:Jos vaihtoehto on tää anturoiden alle kaivuu ja uuden sokkelin ja anturan valamisoperaatio + vielä patolevyt ja styroksit ja uudet salaojat tai uudet salaojat + fuktisol.... kun lopputulos on samaPitkä kirjoitti:Anturan alta kaivaminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Työ kannattaa suunitella hyvin ja ottaa avuksi ammattitaitoinen suunittelia, ei mitään naapurin miestä. Yleensä kapillaarinen kosteuden nousu anturaan loppuu jos anturan vierestä, ulko ja sisä puolelta, vaihdetaan massat ja salaoja asennetaan riittävän syvälle anturan alapuolelle.
Kannttaa myös miettiä kannattaisiko esim. kosteiden tilojen kohdalla piikata koko sokkeli pois ja vaihtaa maamassat, valaa uusi antura ja muurata uusi sokkeli. Työ on iso ja aikaavievä, mutta silloin kosteuden nousu on ainakin varmasti katkaistu.
Taitaa tulla paitsi merkittävästi halvemmaksi että helpommaksi vaan laittaa fuktisolit sinne ulkopuolelle. Vai ymmärsinkö mä nyt jotenkin väärin?
