Maalämpöä hämeessä

[vmj]

Joo, etanolipohjaista se litku kait pääasiassa on. Tiedän erään tapauksen, jossa abolutisti-kotiin tuli Alkon tarkastaja kun olivat tilanneet useampia tynnyreitä Sinolia... maalämpö tulossa käyttöön.

Tuo ideasi rosteriputkesta on kyllä hyvä. Todennäköisesti kustannuskysymys puoltaa muoviputken käyttämistä. Maalämmön jo muutenkin kovat investointikustannukset eivät muoviputken korvaamisesta rosterilla ainakaan laske... Järven pohjaan laitettuna tuo rosteriputki voisi kyllä olla hyvinkin toimiva idea: lämmintä (+4) vettä riittää putken läheisyyteen, vaikka putki lämpöä koko ajan siirtääkin pois.

[Puulämmittäjä]

Ajatellaampas vielä uudestaan sen rosteriputken lämmön liike järven pohjassa, siis + 4 asteisessa vedessä. Kun maalämpöyksikkö on lämmöt siitä etanolista imaissut, sen lämpötila lähentelee - 5 astetta, kun se lähtee uudestaan lämpenemään esim. järveen. No, putken sisällä on sitä jäätymätöntä - 5 asteista etanolia, järvessä rosteriputki lämpenee siihen + 4 asteeseen, siis jäähdyttää järveä. Edellähän sovimme että luonnossa lämpö liikkuu aina lämpimästä kylmempään suuntaan. Tässä yksinkertaisuudessaan koko lämmön talteenotto prosessi. Mutta eduksi saamme vain sen +9 astetta,sähkön voimalla nostamme etanolin lämmön sinne n.60 asteeseen jolla "torppaamme" lämmittelemme. Siis maalaisjärjellä ajatellen maalämmön osuus on vain n.1/ 6- osa lämmöstä. Nyt pysähdytään miettimään, onko tässä mitään järkeä kierrättää sitä etanolia ympäri maakuntaa. Takaisin vain kompressorin imupuolelle +5 asteisena ja lämmöt kompressorilla uudestaan 60 asteeseen. Paluulämpötilan voi varmaakin säätää mieleisekseen. Kyllä sillä "torppa" lämpimänä pysyy kovallakin pakkasella. Jos olen paljon pielessä, oikaiskoon virheeni hän, joka osaa asian edullisemmaksi muuttaa.

[vmj]

En noiden maalämpöpumppujen sielunelämää kovin tarkasti tunne, mutta ilmalämpöpumpun lämmitystehon käytännössä todenneena veikkaisin seuraavan analogian pitävän jollakin tarkkuudella paikkansa. Lämmönsiirtoneste (ilmalämpöpumpussa ilma) liikkuu höyrystyminen kennon läpi ja luovuttaa kulkiessaan kylmäaineeseen lämpöenergiansa. Lämmön luovutuksessa putkistossa kulkevan kylmäaineen olomuoto muuttuu nesteestä kaasuksi (kiehuminen). Lauhduttimessa kylmäaine muuttaa olomuotoaan nesteeksi (tiivistyminen), luovuttaen samalla lämpöenergiaa lauhduttimen kennoon. Prosessia tehostetaan ilmalämpöpumpussa sisäyksikön (lauhduttimen) puhaltimella, todennäköisesti maalämpöpumpussa on "kiertovesipumppu" joka kierrättää vettä varaajan ja lauhduttimen kennon välillä. Kylmäaineen putkituksessa on "paisunta"venttiili, joka rajoittaa kylmäaineen kiertoa putkessa ja näin ollen kompressorin tuottama paine (välttämätön kylmäaineen nesteyttämiselle) saadaan riittävän korkeaksi kylmäaineen olomuotomuutoksia varten.

Periaate on siis sama, mutta lämmönsiirtoaineen kohdalla on eroa: vesi vastaan ilma.

Tehokkuus perustuu siihen, että höyrystimen kautta kulkee pumpun (puhaltimen) auttamana reilusti suurempi määrä lämpöenergiaa kuin tilanteessa, jossa virtausta ei olisi. Vertaa vaikka siihen kun pakkasilmassa laitat käden ulos 80km/h vauhtia ajavasta autosta. Varmasti jäähtyy nopeammin kuin parkkipaikalla vastaavaa "testiä" tehdessä
Hukkatehoa on sitten kompressorin ja mahdollisten muiden pumppujen kuluttama sähkö. Maalämpöpumpussa nämä ovat käsittääkseni sisätiloisssa, joten hukkalämpö jää hyödyksi, tosin yhtä huonolla tehokkuuskertoimella kuin sähkölämmityspatterissa (eli 1). Ilmalämpöpumpussa kompressorin sähkö lämmittää harakoita kun kompressori sijaitsee ullkoyksikössä. Ilmalämpöpumpun tapauksessa hyötysuhdetta huonontaa lisäksi pakkaskeleillä tarvittava ulkoyksikön kennon ajoittainen sulatus, johon energia otetaan sisäilmasta.

[Kanervatie]

Ollaan luultavasti muuttamassa öljylämmitystä maalämmöksi kevään aikana. Onko kokemuksia eri valmistajien pumpuista? Jokainen firma tietysti kehuu oman ja haukkuu muut. Millä perusteella olette valinneet pumpun merkin? Onko kellään useamman vuoden käyttökokemusta maalämmöstä tällaisessa hatarahkossa rintamamiestalossa? Mikä voi mennä pieleen?

[S3]

Käy katsomassa maalämpö-foorumilla: http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi- ... b/YaBB.cgi

Tuolla on asiallista tietoa. Suuri osa porukasta on entisiä öljylämmittäjiä, joten varmaan apua saa.

[voiettä]

Ollaan luultavasti muuttamassa öljylämmitystä maalämmöksi kevään aikana. Onko kokemuksia eri valmistajien pumpuista? Jokainen firma tietysti kehuu oman ja haukkuu muut. Millä perusteella olette valinneet pumpun merkin? Onko kellään useamman vuoden käyttökokemusta maalämmöstä tällaisessa hatarahkossa rintamamiestalossa? Mikä voi mennä pieleen?

Merkin valitsin: hankinta hinnan ja (parhaiten) lattialämmitykseen soveltuvan systeemin osalta ! eli sitä tulistus pumppua joka tekee oikein kuumaa vettä(90c) en tarvi alhaisen lämpötilan takia lämmityspiirissä..

[Puulämmittäjä]

Palataampas takaisin maalämmön hyötysuhteeseen. Glykoli/ vesiseoksen pumppaaminen 150-180 metrin syvyyteen ja takaisin vaatii energiaa. Pyörii pumppu ja sähkömittari. Putkistossa virtaava neste kohtaa matkallaan "herra kitkan" joka toppuuttelee vauhtia, siis tulee putkistovastus mukaan. Neste lämpenee maan alla käydessään noin 10 astetta. Loppu lämpö 90-120 astetta tehdään pumpulla joka ottaa virtaa 8 kw. Joten maalammön osuus on vain n.10-12 % loppu on normaalia "tolppasähköä". Mikä joku toinen lämmitysjärjestelmä toimii noin huonolla hyötysuhteella. Avonuotio kesällä 3 % ja talvella lumihangessa 1 % Siis ei maalämpö ole kuitenkaan aivan huonoin vaihtoehto. Mutta kun otta huomiooin tarvittavat laitekustannukset, niin lista kääntyykin toisin päin. Jos siihen lämmönvesivaraajaan kytketään suoraan 8 kw vastukset on sähkönkulutus tasan. Säästyy porauskustannus ja pumppulaitteisto hinta 15000 E. En ole vielä oikein ymmärtänyt kertomusta edullisesta maalämmöstä. Sähkö ja porausfirmojen bisnes koko maalämpö.

[Ketsuppitahra]

Puulämmittäjä, anteeks mut mä en tajunnu tuosta sun jutusta yhtään mitään

Loppu lämpö 90-120 astetta tehdään pumpulla joka ottaa virtaa 8 kw. Joten maalammön osuus on vain n.10-12 % loppu on normaalia "tolppasähköä".

mikä 90-120 astetta? Mistä toi 8kw tulee (on aika iso pumppu meinaan jos vie noin paljon sähköä, ainakin 24kW siis)

[pvalila]

Palataampas takaisin maalämmön hyötysuhteeseen. Glykoli/ vesiseoksen pumppaaminen 150-180 metrin syvyyteen ja takaisin vaatii energiaa. Pyörii pumppu ja sähkömittari. Putkistossa virtaava neste kohtaa matkallaan "herra kitkan" joka toppuuttelee vauhtia, siis tulee putkistovastus mukaan. Neste lämpenee maan alla käydessään noin 10 astetta. Loppu lämpö 90-120 astetta tehdään pumpulla joka ottaa virtaa 8 kw. Joten maalammön osuus on vain n.10-12 % loppu on normaalia "tolppasähköä". Mikä joku toinen lämmitysjärjestelmä toimii noin huonolla hyötysuhteella. Avonuotio kesällä 3 % ja talvella lumihangessa 1 % Siis ei maalämpö ole kuitenkaan aivan huonoin vaihtoehto. Mutta kun otta huomiooin tarvittavat laitekustannukset, niin lista kääntyykin toisin päin. Jos siihen lämmönvesivaraajaan kytketään suoraan 8 kw vastukset on sähkönkulutus tasan. Säästyy porauskustannus ja pumppulaitteisto hinta 15000 E. En ole vielä oikein ymmärtänyt kertomusta edullisesta maalämmöstä. Sähkö ja porausfirmojen bisnes koko maalämpö.

Kuten itsekin arvannet, ei tuo esittämäsi ole aivan totta. Jos olisi, niin ei kukaan näitä ostaisi.

En tiedä, mistä tuon käsityksen maasta tulevan lämmön osuudesta oikein olet saanut. Pitää muistaa, että lämpöpumput muuttavat suuren määrän pientä lämpötilaeroa pieneksi määräksi suurempaa lämpötilaeroa. Työnsä pumput tekevät karkeasti ottaen noin kolmosen hyötysuhteella. Tähän lukuun on jo sisällytetty kaikki kitkat, pumppujen kuluttamat sähköt jne.

Maalämpö on ihan järkevä vaihtoehto vielä jonkin aikaa. EVI-ahtaaminen ja muut vastaavat tekniikat parantavat tosin ilmalämpöpumppujen toimintaa kovilla pakkasilla niin paljon, ettei maalämpö Suomen oloissa kannatane tulevaisuudessa kuin lähinnä siellä, missä kaivo on jo olemassa tai vieressä on vesistö.


Tuntuu, kuin olisit vihainen näille uusille lämmityslaitteille. Ei lämpöpumpuissa mitään ihmeellistä tai luonnonvastaista ole. Ne ovat suhteellisen yksinkertaisia termodynaamisia laitteita, jotka ovat ilmastointilaitteina olleet tuotannossa vuosikymmeniä. Energian hinnan noustua lämmittämisestä on tullut niille mielekäs uusi käyttökohde. Edelleen lämpöpumpun toiminta on helpointa ymmärtää, kun ajattelee sitä koneena, jonka tavoitteena on maaperän tai takapihan ilmamassan viilentäminen.

Lämpöpumppuja ostavat ihmiset näyttävät usein olevan juuri niitä, jotka ovat vuosien ajan pitäneet tarkkaa kirjaa energiamenoista. Selviä lukuja ja muita käyttäjäkokemuksia löytyy lämpöpumppufoorumilta (www.lampopumput.info). Sieltä löytyy monia tältäkin foorumilta tuttuja kirjoittajia, Tuuma, JukkaI jne.

[tuuma]

Mä keräilin aineistoa sieltä täältä että asian lämpöpumppujen ideasta voisi edes jotenkin selventää mutta en tiedä onnistuinko mutta alla aatoksia, joista suurin osa lainailtua monesta eri jutusta:

MLP:n (ja myös ILP:in ja VILP:in) periaate:

Kylmäaine höyrystyy höyrystimessä. Höyrystyessään kylmäaine sitoo paljon lämpöä. Höyrystimessä siirretään lämpöä esim. etanolista tai ilmasta, joka on vaikkapa tuo +10°C. Höyry on alipaineen vaikutuksesta jopa -40°C:sta. Idea että siitä saadaan paljon lämpöä perusttu siihen että tuota +10°C on tarjolla runsaasti ja siitä napataan vain muutama aste. Kompressorin tehtävänä on tuottaa lauhduttimelle ylipaine ja höyrystimelle alipaine. Kompressori puristaa höyryn pieneen tilavuuteen lauhduttimeen, jossa se tiivistyy nesteeksi paineen vaikutuksesta ja samalla sen lämpötila nousee jopa +80°C:een. Lämmenneen lauhduttimen läpi sitten pumpataan patteriverkoston vettä ja kas vain tuon Carnot -prosessiksi kutsutun olomuotojen muunnosten jälkeen huomataan että se teho mikä meni kompressoriin on tullut 2,5-3,5 kertaisena takaisin lämpöenergiana. Kiitos tästä hyvin yksinkertaisen ihmeellisen prosessin keksimisestä kuuluu niinkin kauas kuin Napoleonin aikoihin, jolloin Napoleonin tykkiupseeri Sadi Carnot tuon jotenkin keksi...

Esimerkki (teoreettinen), jossa etanolin lämpötila on +10°C ja lauhduttimen lämpötila +80°C. Lämpötilaero on siis 70°C. Lauhduttimen lämpötila on muutettava Kelvineiksi eli 80°C = (273+80) K = 353 K. Lämpökerroin COP, jota hieman väärin kutsutaan myös hyötysuhteeksi, on nyt 353/70 = 5. Lämpötilaeron pienentyessä COP suurenee. Luku 5 siis ilmoittaa kuinka moninkertaisena lämpöpumppuun syötetty sähköenergia tulee lämpönä ulos. Käytännössä COP-arvot ovat selvästi pienempiä eli jotain 2,5-3,5.

[Puulämmittäjä]

Tulikohan sohaistua muurahaispesään? No kerrompa ajatuksilleni taustatietoja. Itselläni on muutaman vuoden kuluttua edessä uuden "pirtin" rakennus.
Tätä nykyistä olen lämmitellyt öljyllä sähköllä ja puulla. Tekniikka 1976 vuodelta. Hyvin olen lämmön ja kattilan kanssa toimeen tullut. Arkiammattini on suurehkon tehtaan käyttöhyödykelaitoksella. Koko tehtaan rakennusten ja prosessilaitteiden lämpimänä pysyminen hoidetaan 5 ja 16 bar:in höyryllä. Huolehdin jakelusta ja korjauksista,myös käyttö sivuaa päivittäistä toimenkuvaa. Näin ollen energia-asiat on minulle päivittäistä päänvaivaa. Tämmöinen omakotitalon lämmittäminen on vain harrastus ja mielenvirike. Töissä laskeskellaan myös noita lämpöjuttuja ja niiden hintaa. No niin se taustoista. En ole minkään lämmityssysteemin vihaaja enkä "lokaan polkija" mutta ihmettelen nykyisiä laskutapoja näyttää asioita. Ikiliikkuja toimisi kuulemma jo ilman mitään energiaa mutta se on vielä virallisesti keksimättä. Nyt kuitenkin kaikki ILPOT ja MLP:ut kerrotaan toimivat jopa 3-4 kertaa vähemmällä teholla kun ikiliikkuja, sitä ihmettelen. Tuo mainitsemani 8 kw on paikallisen lämpöpumppufirman kertomus viime viikonvaihteen sanomalehti jutusta. Kaivettiin uusi 150 metrinen reikä lämpöä tuottamaan. Siis 8 kw menee sen pumpun pyörittämiseen joka "juoksuttaa" lämpönestettä maan alle ja takaisin. Sitten vielä kompressori ottaa oman osansa "tolppasähköä". Eli maalaisjärjellä ajateltuna jos laittaa lämmönvaraajan ja siihen esim. 4X6 kw sähkövastukset. Talo pysyy lämpimänä, eikä tarvitse kallioon reikää kaivaa. Se 8 kw. menisi siihen pumpun pyörittämiseen jolla saataisi n. 10 astetta lisälämpöä järjestelmään. Minulla siis "oma lehmä ojassa" muutaman vuoden kuluttua. Öljyä en silloin enää saa varmaankaan polttaa uudessa talossa, joten valinnat on tehtävä näiden uusien "ikiliikkujien" tarjonnasta. Tällä hetkellä liikkuu valintani seuraavan mallin puolesta. Aurinkokeräin paneelit kevät kesä ja syyskäyttöä varten. Puukattila lämmittämään vettä lämminvesivaraajaan. Normaali puu uuni keskelle taloa, varalämmönlähteeksi ja suorasähkölämmitys vastukset lämminvesivaraajaan kotoa poissa olo ajaksi talvella. Saunaan puu ja sähkökiuas, kuten nytkin. Molempien tulisijojen piiput vesivaipallinen malli hukkalämpö vesivaraajaan. Liikkuvia osia vain 2-3 kiertovesipumppua 5 w kukin ottaa virtaa sanoo esite. Matala lämpö lattialämmitys. Ei koneellista ilmanvaihtoa paitsi liesituuletin keittiöön. Nykyinen taloni on ilman koneellista ilmanvaihtoa, ei ole hometta ilmennyt. Joten miksi nyt mallia vaihtamaan. Vielä mainitsen seuraavan tiedon. Tuleva tonttini on kalliotontti ,vain sammalta kallion päällä. Porausfirma on kilometrin etäisyydellä. Siitä huolimatta ajattelin rakentaa mainitun järjestelmän. Aikaa on uskoani vahvistaa eri lämmitysmalleilla. Tilanne on hyvä. Tarkkailen myös milloin alkaa "ikiliikkujien" liikuvat osat pettämään ja miten tyytyväisiä asiakkaita silloin tapaan näiltä sivuilta. Siitä teen loppupäätelmän ja lopullisen ratkaisun. Olen hyvissä lähtökuopissa. Ei tarvitse hötkyillä. Saa nähdä kestääkö pumput vaihtamatta 32 vuotta kuten minun öljypoltin.

[tuuma]

Se 8 kw. menisi siihen pumpun pyörittämiseen jolla saataisi n. 10 astetta lisälämpöä järjestelmään.

Juu mutta ei. Jos laitat ottoteholtaan 8kW Maalämpöpumpun niin saat COP-kertoimella 2,5 mikä on aika lähellä totuutta 20kW lämpöä. Ei nämä ikiliikkujia tietenkään ole, sillä tuolloin on se porareikä jäähtynyt vastaavalla teholla. Tuolla Carnot -prosessilla saadaan nostettua lämpöä matalammasta lämpötilasta korkeampaan ja siksi tuosta +10°C saa vaikkapa +60°C:sta vettä.

Yksi esimerkki lisää: 10m3 vettä jäähdytetään +10°C:sta +8°C:een paljonko on siitä silloin napattu? Vastaus: (4,2kJ/(kg°C) * 10000kg * (10°C - 8°C))/3600 = 23kWh

Tämä lämpöpumppu pystyy sitten kompressorin ja olomuodon muutosten avulla nostamaan tuon matalan lämpötilan korkeampaan lämpötilaan.

Se että millainen käyttöikä näillä nyt sitten on niin onhan noita pyörinyt jo monta kymmentä vuotta ja jääkaapeissakin nuo hurisee. Se jos kompura hajoaa niin saa niitäkin varaosana. Kaikilla valmistajilla jopa Kiinalaisilla on käytössä suurten valmistajien kompressorit mm. Copeland, Hitachi, jne.

Mutta jos ajattelen tuota sinun päässäsi tällä hetkellä olevaa uuden torpan lämmitysratkaisua niin eipä mulla ainakaan siihen ole muuta sanottavaa kuin että kuulostaa hiton hyvältä jos vaan puuta ja Aurinkoa riittää. Itsellä on nyt talven ollut nuo keräimet ja jo nyt tulee ihan mukavasti 5-10kWh/vrk taivaalta. Itseänikin ärsyttää tuossa MLP jutussa tuo törkeän kallis porareikä ja myös itse lämpöpumpun hinta, vaikka kyse on vain muutamia komponentteja sisältävästä vimpaimesta. Kuten tuo Pvalila laittoi niin jos on porakaivo jo valmiina tai vesistöä lähellä niin silloin ihan varteenotettava vaihtoehto.

[Hep]

Puulämmittäjän kannattaisi välillä poiketa ihan normaalilla fysiikantunnilla. Varmaan ymmärrät, että jos lämmitetään vettä esim. +5C:sta +10C:en, niin veden määrähän siinä ratkaisee kuinka paljon energiaa sinne pitää työntää. Ei se pelkkä lämpötilan muutos. Eli 1000l vettä tarvitsee paljon enemmän energiaa kuin 10l, jotta sen lämpötilaa saadaan nostettua tämä esimerkin 5C.

Vaikka lämpötilaero onkin pieni, niin riittävällä määrällä siitäkin erosta saadaan tarpeeksi energiaa. Vain tuo kylmä/lämpöaineiden paineistaminen vaatii ulkopuolista energiaa. Kylmä/lämpöaineen olomuodon muutokset keräävät energiaa ympäröivästä aineesta ja vapauttavat sitä toiseen.

Ikiliikkuja on sellainen laite, joka toimii ilman ulkopuolista energiaa. Lämpöpumpuissa ulkoista energiaa tulee jopa kahdesta eri lähteestä. Sähköverkosta otetaan energiaa kompressorin ja välittäjäaineen (ilma, vesi) pyörittämiseen ja ilmasta/vedestä/kalliosta itse lämmittämiseen. (Ilmalämpöpumpuissa tarvitaan sähköverkkoa vielä kennonkin sulatukseen)

[Ketsuppitahra]

Tuo mainitsemani 8 kw on paikallisen lämpöpumppufirman kertomus viime viikonvaihteen sanomalehti jutusta. Kaivettiin uusi 150 metrinen reikä lämpöä tuottamaan. Siis 8 kw menee sen pumpun pyörittämiseen joka "juoksuttaa" lämpönestettä maan alle ja takaisin. Sitten vielä kompressori ottaa oman osansa "tolppasähköä".

Tjoo-o. Mikäs lehti se tällaista turinoi? :)

Eli 150m reikä + 8kW pumppu kuulostaa ihan keskenään oikein mitoitetulta systeemiltä, eli talon lämmöntarve on silloin laskettu 3x8=24MWh. Kuulostaa ihan sellaselta keskikokoiselta normitalolta. Toi 8kW pumppu ottaa kuitenkin sähköverkosta vain 1/3 omasta tehostaan, eli tässä tapauksessa jotain 2 ja 3 väliltä, siis silloin kun kompura käy. Ei siis suinkaan 8kWh

Meillä on 200m reikä + 12kW pumppu, pumpun ottoteho on jossain 3-4kWhn välillä suurinpiirtein, ja torpan lämmöntarve siis n. 3x12=36MWh, kuten tuuma tuossa jo selittikin. Se mitä se COP oikeasti on, on sitten eri asia, mutta koska sitä nyt ei voi tietää satavarmaksi, on 3 aika turvallinen arvaus.

Sanottakoon nyt vielä, etten mäkään meinannut mitenkään tajuta miten tää systeemi voi toimia, mut pakko se on uskoa kun omin silmin näkee.

[vmj]

Itseänikin ärsyttää tuossa MLP jutussa tuo törkeän kallis porareikä ja myös itse lämpöpumpun hinta, vaikka kyse on vain muutamia komponentteja sisältävästä vimpaimesta. Kuten tuo Pvalila laittoi niin jos on porakaivo jo valmiina tai vesistöä lähellä niin silloin ihan varteenotettava vaihtoehto.

Meillä on tulevan kodin lähellä vesistöä, noin sata metriä on torpasta rantaan. Kyselin tuossa Asta-messuilla muutamilta MLP-kauppiailta kustannuksia ja yllätyin kun porakaivo vs. vesistö ei hinnallisesti ollut kovinkaan suuri. Tai noh, suuri ja suuri.. putiikista riippuen 2-4000 euroa. Onko jollakin omakohtaista kokemusta kustannuksista jos putket upottaa järveen? Ja miten ihmeessä putki saadaan rannan tuntumassa kaivettua maahan ilman, että veden vuoksi kaivanto täyttyy irtomaan ja veden sekoituksella sitä mukaa kuin kaivuri saa tavaraa siirrettyä sivuun? Entäpä sitten maalämmön ja vesikeskuslämmityksen yhdistelmä: patterien kohdalla "lämmönvaihtimen" pinta-ala on reilusti pienempi kuin lattialämmityksessä. En ajatellut koko torpan lattioita laittaa uuteen uskoon lämmityksen vuoksi, vaan käyttää nykyisiä vesipattereita lämmityksessä myös jatkossa. Rinnalla puuhella ja varaava takka.

Maalämmön kanssa kilpailee tällä hetkellä 30-40kW puukattila + 3 kuution varaaja. Puita saan kunhan viitsin tehdä. Puulämmityksen osalta pitää tehdä tila pannulle+varaajalle, joten rahaa palaisi tuohonkin ratkaisuun jonkin verran. Ennen kuin yhtään klapia on pannussa palanut

Nykyisenä ILP-lämmittäjänä uskon tuon lämpöpumpun toimintaan, sen suhteen ei ole epäilystä etteikö toimisi, mutta vesikeskuslämmityksen osalta en lämpene idealle, että sähkövastuksella teen tarvittavan lisälämmön patterikiertoon.