Pekka Huhta kirjoitti:Eihän se kone hoida muuta kun maalin hölskyttämisen sekaisin, ja sen nyt oon uskaltanut tehdä itte ja joskus luottaa ihan talkoolaisillekin. Jos mä maalaamisesta jotain joskus leuhkin tietäväni, niin väristä ja valkoisesta sotkettu maali on ihan jämptisti se helpoin homma. Jos osaat ostaa kaupasta litran keltaista ja maalivispilän, niin takuulla saat tummempaa maalia.
Vispilä mulla jo on ja ahkerasti sitä käytän aina kun ison purkin avaan. Kun siitä sitten kaadan pienempään purkkiin itse maalaustapahtunmaa varten, niin sitä sitten hämmentelen tikulla joka välissä (Biltemassa muuten huvitti, kun niillä on myynnissä noita puisia maalinsekoitustikkujakin). Pastan määrän mittaus siinä se on, jonka jätän koneen hoidettavaksi. Luotan siihen, että jos vuoden kuluttua menen ostamaan lisää samaa sävyä niin saan myös samaa sävyä eikä tarvitse itse kokeilla.
Pekka Huhta kirjoitti:Minkälainen väriyhdistelmä taloon on tulossa? Se teidän talo on kyllä sen ikäinen, että valkoisia tai ihan vaaleita taloja ei ole ollenkaan suosittu. Ensinnä vitivalkoinen maali oli kallista, se kellastui, ja valkoisen kirkkaasta väristä ei lainkaan pidetty. Väitettiinpä että liian kirkkaan valkoiseksi maalattu seinä voisi olla jopa silmille vahingollinen
Kyllä tarkoitus on palauttaa talolle sen 60-luvun värimaailma. Harmillista, että talon aiemmasta hitoriasta on hyvin vähän minkäänlaista dokumenttia, pari mustavalkoista valokuvaa vain. Kunnalla ei ole mitään muuta tietoa kuin että talo on olemassa ja kiinteistöveron pohjana olevat pinta-alatiedot. Se vanhempi sukupolvi, joka jotain olisi voinut muistaa, lepää jo kirkonkylässä hautausmaalla. Jotain sentään olen saanut selville.
Talo on suuren maatalon pihapiiriin rakennettu ns. syytinkitalo, oman metsän puista omien miesten rakentamana, nauloja tuhlaamatta hirsirakenteisena runkona. Todennäköinen rakennusvuosi on 1905 mutta se tieto perustuu vain lattiatäytteiden seasta löytyneen tulitikkulaatikon ajoitukseen. Kun timpuri on viimeisen tikun raapaissut ja pannut paperossin palamaan niin hän on tyhjän laatikon heittänyt eristeiden sekaan ja sieltä sen löysin. Turkulaisessa postimerkkiliikeessä tikkuaski tunnettiin ja tiedettiin hyvin.
Vanhassa valokuvassa, joka on ilmeisesti jostain 20-luvulta, talo on edelleen vuoraamaton, hirsiseinäinen. Jossin vaiheessa se on sitten laudoitettu pystysuuntaisella ponttilaudoituksella, paksulla ja todella leveällä. Tämän laudoituksen löysin kun myöhemmin tehty panelointi poistettiin. Se on lähes puunvärinen mutta smyygien jäljet näkyvät hyvin ikkunoiden ympärillä ja sieltä löytyy mielestäni jäänteitä keltamullasta. Yksi mahdollisuus olisi siis ollut palauttaa talo tähän asuun.
60-luvun puolivälissä taloon on rakennettu kuisti- ja saunasiipi normaalilla tolppa- ja vinolaudoitusrakenteella ja valitettavasti hiukan huolimattomasti. Samassa yhteydessä koko talo on paneloitu UYL-viistopanelilla, josta en tykkää kun se on vain puolipontilla. En tykkää oikeastaan sen ulkonäöstäkään. Talo on silloin maalattu Lassen talomaalilla suurinpiirtein tuohon Vanilja-sävyyn, jota nyt tavoittelemme. Siis lateksimaalilla, jota me tällä foorumilla joukolla niin herttaisen yksimielisesti vierastamme. Sittemmin talo on saanut pintaansa uuden lateksimaalin, jonka värin tuo avattaressakin näkyvä oksettava vihreä. Auringon puolella se ei pysy ja pohjoisen puolella se kerää hometta, levää ja jäkälää.
Pekka Huhta kirjoitti:Oikeastaan tommoisessa liki satavuotiaassa talossa on kyllä joskus käytetty vaaleita sävyjä, mutta silloin lähinnä okrankeltaisten nurkkalautojen kanssa. Jos taloon tulee valkoiset nurkkalaudat, niin silloin kontrasti vaaleankeltaisen seinän ja valkoisten nurkkalautojen välissä on kyllä aika epämääräinen. Maalaa yksi lauta nurkkalaudan värillä ja laita sinne seinämaalilla maalattujen panelien sekaan. Sillä näkee että onko siinä mitään kontrastia, erottuuko se lista vai näyttääkö se vain vähän väärin maalatulta seinälaudalta
Mulla on nyt osa paneleista maalattuna Vaniljalla ja sokkelin kohdalle helmaan tulevat tippalistat valkoisella ja kun niitä tuolla pihalla asettelin ristiin, niin kyllä niihin jonkinverran kontrastia tulee. Kirkonkylän raitilla on pari taloa, joissa on suurinpiirtein samanlaiset sävyt eivätkä ne mielestäni kovin hassuilta näytä. Tummia nurkkalautoja emme kuitenkaan halua. Jos jotain muutoksia täytyy tehdä, niin tehdään sitten panelien viimeinen maalaus astetta tai paria tummemmalla sävyllä (olki tai nauris).