ProjektiUnelma 50-luvulta Turussa

[maanma]

Hieman on näköjään väliä edelliseen päivitykseen.

Tänä vuonna hullaannuin hyötykasviharrastuksesta, koska sitä ei blokkaa se tosiasia ettei monessakaan remonttiasiassa voi edetä 2 ja 5 vuotiaiden lasten kotonaollessa. Vaimo ei mene käymään lasten kanssa missään mitenkään järkevän pitkäksi ajaksi, joten isommat jutut on saanut olla.

Talopuolella ihan pieniä juttuja on pystytty tekemään. Aurinkokeräin kasattu ja odottaa koeponnistamista sekä ylösnostoa. Pieni perunakellari tuli rakennettua portaiden yhteyteen.

Kaupungilta tuli juuri päätös vapautus hulevesiliittymään liittymisvelvoitteesta.

Tässä ulos vuoden sisällä istutettujen hyötykasvien luettelo :

Actinidia kolomikta Kiinanlaikkuköynnös
Actinidia arguta 'Issai' Japaninlaikkuköynnös
Alliaria petiolata Litulaukka (tää kasvaa rikkaruohona)
Amelanchier alnifolia 'Härkätien herkku' Marjatuomipihlaja
Amelanchier lamarckii 'Härkätien herkku' Korinttipensas / Rusotuomipihlaja
Artemimisia dranunculus Ranskanrakuuna
Celtis oxycoccos
Cornus kousa Japanin kanukka
Cornus kousa var. chinensis 'China girl'
Cornus mas Punamarjakanukka
Craetagus arnoldiana (Marja)orapihlaja
Diospyros lotus Taateliluumu (persimoni)
Fragaria moschata Ukkomansikka
Fragaria vesca Ahomansikka
Fragaria × ananassa Puutarhamansikka
Gleditsia triacanthos Kolmioka
Lonicera caerulea var. edulis Marjasinikuusama
Lonicera caerulea var. edulis Marjasinikuusama
Pinus cembra var. sibirica
Prunus armeniaca Rusoposki Aprikoosi
Prunus persica ? Persikka pienoishedelmäpuu
Prunus persica Frost Persikkapuu
Pyrus communis Göteborgin timantti
Pyrus communis Pepi Päärynäpuu
Ribes aureum Kultaherukka
Rubus idaeus 'Polka' Syysvadelma
Rubus allegheniensis 'Loch tay' Mustamarja
Rubus loganobaccus 'Tayberry' Tei-vadelma
Rubus phoenicolasius Japaninköynnösvadelma
Rubus spectabilis Olympic double Alaskanvatukka
Schisandra chinensis Sitruuna- eli palsamiköynnös
Sorbus aucuparia 'Burka' Makeapihlaja 'Burka'
Vaccinium corymbosum 'Bluecrop' Pensasmustikka
Vaccinium corymbosum 'Northblue' Pensasmustikka
Vaccinium corymbosum 'Northland' Pensasmustikka
Vaccinium corumbosum 'Patriot' Pensasmustikka
Vaccinium macrocarpon Amerikan pensaskarpalo
Vaccinium macrocarpon 'Bergman' Amerikan pensaskarpalo
Vaccinium macrocarpon 'Early black' Amerikan pensaskarpalo
Vaccinium macrocarpon 'Pilgrim' Amerikan pensaskarpalo
Vitis 'Summer sweet' Viiniköynnös

[pvalila]

Vieläkö pelletillä lämmität vai oletko sortunut takaisin öljyyn? Moni on.

[maanma]

Pelletillä lämmitän - öljyäkin ostin, mutta lähinnä pahan päivän varalle.

Omatekoisen PILP:n asennus kotelointivaiheessa. Lämmin ilma palautetaan vintistä asuinkerrokseen. Tästä pitäisi irrota tehoa 2,8 kWh, kun koko talon laskennallinen kulutus on n. 5kWh 20 asteen pakkasella. Tällä lämmittämisen pitäisi olla edullista. Jäähdytys COP laitteen kyljessä 2,86. Lämmitys COP vähemmän.

Jos pelletin hinta jatkaa nousuaan niin hommaa mietitään uudestaa. Nyt pellettiä jäljellä vajaa 5tn.

2006 kesällä kun siirryin öljystä pellettiin säiliössä oli arviolta 800 litraa. Nyt arviolta vuoden tarpeeksi.

[pvalila]

Omatekoisen PILP:n asennus kotelointivaiheessa. Lämmin ilma palautetaan vintistä asuinkerrokseen. Tästä pitäisi irrota tehoa 2,8 kWh, kun koko talon laskennallinen kulutus on n. 5kWh 20 asteen pakkasella. Tällä lämmittämisen pitäisi olla edullista. Jäähdytys COP laitteen kyljessä 2,86. Lämmitys COP vähemmän.

Tuuma ja minä punastutaan nyt duettona! Kovasti mekin jotain tuollaista olemme harkinneet, mutta voimat eivät ole vielä moiseen riittäneet.

Aika pieni tuo sun laskemasi energiankulutus, onko tuossa luvussa taloussähkö mukana? Valaistuksen, kodinkoneiden, tietsikoiden jne. sähkö päätyy kuitenkin lopuksi lähes täysin taloa lämmittäväksi lämpöenergiaksi. Onko sulla yläpohja rempattu? Sehän näissä lämpöjutuissa aika ratkaiseva on.

Tuon antotehon ja COPin perusteella sulla on kilowatin kompura. Noita pilppejä tehdään yleensä ilmankuivaimista, ja niiden kompurat ovat vain 400 watin suuruusluokkaa: mikä sulla oli lähtökohtana?

Miten ihmeessä sinä poistoilman talostasi talteen keräsit, veditkö peltitorvea urakalla vai kulkeeko poistoilma edelleen vanhaa hormia ullakolle jossa sitten ryöstät sen ulos, pyöräytät pilpin läpi ja edelleen vanhan muuratun piipun kautta ulos?

[tuuma]

Tuuma ja minä punastutaan nyt duettona! Kovasti mekin jotain tuollaista olemme harkinneet, mutta voimat eivät ole vielä moiseen riittäneet.

Juu tuplana

Voisitko hieman valottaa tosiaan lisää. Taitaa tuo aihio olla ollut suunnilleen kuin tuo mun hommaama AirKing -merkkinen siirrettävä "jäähdytyskoje", jonka erimerkkinen versio löytyy käyttämättömänä jostain Pvalilan kuistilta. Itse tuumaillut että se on ihan pöhkö. Siitä puuttuu mun mielestä yksi putki: Imuputki lauhduttimelle toisesta huoneesta eikä vain imettäisi ilmaa samasta tilasta mitä yritetään jäähdyttää, minusta aivan hullua! Ilmamäärä siinä poistossa (110mm haitariputki) on aivan hirmuinen verrattuna ilmamäärään, joka on jäähdytetty ja onnettomalla lehmän henkäisyn voimalla puhalletaan jäähdytettävään tilaan. Sen tarvitsee nyt imeä hullunlailla korvausilmaa tilasta jota yritetään jäähdyttää. Siis tuon lauhdutinosan haluaisin siirtää toiseen tilaan ja jäähdytysosan toiseen, aivan erilleen toisistaan. Sulla se on sitten ilmeisesti purettuna tuolla tavoin hormissa jotenkin???

[tuuma]

Pyrus communis Göteborgin timantti

Tuo on kiintoisa, nimensä puolesta Täällä ei olla päästy noin pitkälle että ihan puutarhan kimppuun oltaisiin päästy mutta toisaalta vähän samat hankaluudet. Eipä noiden lasten kanssa voi mitään suurempaa aloitella. Ehkäpä voisi myös täällä ihan suosiolla pari vuotta vaan kuokkia pihalla. Talvella vähän hankalaa mutta eikö noita kasveja olekin tapana idätellä jo kevättalvella.

Meinaatko kuitenkin jo ensi vuonna saada keräimet toimintaan?

[pvalila]

Minun ilmakunkkuni kyljessä lukee Frigor, mutta sama laite tosiaan. Vaan sitä tässä arvuuttelen, josko Maanma on purkanut tuollaisen vanhan ilmanvaihtokoneen koteloon vai kuinka hän on homman noin mekaniikan tasolla toteuttanut.

Mies kiusaa mua, kirjuuttelee kukista vaikka olisi oikeati tärkeätä kerrottavaa... vrt. vanha kiinalainen sanonta, oikeasti elämässä tärkeää on vain kylmätekniikka.

[maanma]

Bauhausin laitteeni avasin.

Sen kokoonpano oli sellainen että yläosa jäähdyttää ja alaosa lämmittää. Niiden välissä on kaksi puhallinta samalla moottori akselilla. Toinen menee yläosaan ja toinen alaosaan.

Yläosa ottaa sivusäleiköistä ilman ja puhaltaa sen jäähdytyskennon läpi eteen. Sivusäleikköihin kytketään siis ulosmenot talon poistokanavista. Ennen säleikköjä pitää laittaa vähintään kolmostason suodatinkangasta, jota voi ostaa esim K-raudasta. Jäähtynyt ilma laitteen edestä johdetaan alapäin kallistettuun eristettyyn putkeen, joka menee ulos. Alaspäin kallistus ja eristysvaatimus tulee kondenssin vuoksi.

Alaosan lämpöpuolelle ilma otetaan säleiköistä sisään jostain lämpimästä huonetilasta ja se mukana tullut löysä letku palauttaa lämmön valittuihin/valittuun paikkaan. Tähänkin ottopuolelle ennen konetta tarvitaan 3 tason suodatin suojaamaan konetta. Kohde ja ottotila lämpimällä puolle eivät ole sama tila, niin kohdetila tulee vähintään alipaineettomaksi on ylipaineen mahdollisuus huomioitava sijoittamalla puhallus mahdollisimman avoimeen tilaan.

Jotta säleikköjen putkiliitokset voidaan toteuttaa on laite laitettava koteloon, joka jaetaan kylmä ja lämpöpuoleen riittävällä eristeellä. Lisäksi kotelossa sekä kylmän että lämpimän ottopuolet erotetaan poistopuolista eristeellä. Lopuksi toteutetaan ottopuolelle tiivis rakenne, johon suodattimen voi työntää siten että sen voi vaihtaa 3-4kk välein.

Veden poistoputki kytketään viemäriin.

Jäähdytetyn poistoilman lämpö riippuu lämpöpuolen menoilmasta. Jos tähän sekoittaa raitista ulkoilmaa niin se tulee esilämmitettyä. Se mikä on oikea määrä ulkoilmaa ei ole yksinkertainen juttu. Ohjenuoraksi sanoisin että se määrä on oikea, mitä lämminpuhalluksen kohdetilan raitisilmavaatimus on prosentuaalisesti.

Ohjauksen perussäädöt:
- Laite kytketään lämmityskaudella jäähdyttämään, muulloin pelkkä puhallus. Jäähdytysraja laitetaan mahdollisimman alas.
- Huonetermostaatti voi ohjata laitteelle tulevaa sähköä, jos laite säilyttää asetukset sähkökatkon ajan. Jos ei säilytä on ryhdyttävä huijaamaan termostaattivastusta. Aluksi voi antaa olla koko ajan päällä säätämällä jäähdytystavoite mahdollisimman alas, niin ettei sitä koskaan saavuteta.

[pvalila]

Taisit ostaa sen Baukkarin järeimmän mallin (n. 399 euroa)? Siinä on vakiona lämmitystoiminto, mutta se on toteutettu vastuksilla eli pilppijuttuihin siitä ei ole apua.

Raportoi ihmeessä tännekin, kun laitteen rakentaminen edistyy ja kun alat saada vähän käyttökokemuksia.

jtbo tyrmäri pilpin omalta osaltaan: hänellä laite ei voi toimia, koska hänellä on talvisin kiinni kaikki venttiilit. Mulla on tässä uudemmassa kämpässä jopa koneellinen poisto ja kunnolla eristetyt iv-putket, eli hyvä lähtökohta tuollaiselle projektille.

On tuo ainakin maalämpöä halvempi harrastekohde!

[maanma]

Taisit ostaa sen Baukkarin järeimmän mallin (n. 399 euroa)? Siinä on vakiona lämmitystoiminto, mutta se on toteutettu vastuksilla eli pilppijuttuihin siitä ei ole apua.

En ostanut vaan kaksi kappaletta a 199e. Toinen varalle.

[maanma]

Nyt on tämä omatekoinen PILP käynnistetty. Hyttikasetti kotelo on kylmässä tilassa ja jäähdyttää saapuvan ilman niin tehokkaasti ettei kompura vielä käynnisty ennen lisäeristämistä. Kompressori käynnistyy kun saapuva ilma 19 asteista. Tällä hetkellä 14 asteista menee laitteeseen laitteen mielestä.

Pellettipolttimen ruuvi jumittunut turvonneen kostuneen pelletin seurauksena. Ruuvi ja suojaputki menee vaihtoon.

[maanma]

Vintin portaita on aloitettu. Aurinkolämpökeräinten ensimmäinen ylösnostoyritys epäonnistui. Uutta ratkaisua viritelty. Putkituksen toteutus varaajaan käynnistetty.

Honkkarista ostettu kennokasvihuone otettu käyttöön siten että sitä lämmitellään valoisaan aikaan n. 22:een asteeseen.

Ilmalämpöpumppu Mitsu FD35 saapuu perjantaina. Tarkoitus vähentää pannuhuonekäyntejä. Samalla 3200kWh lisäsähkötilaus sisään ja sähköyhtiöksi "Kulttuuri-voima". Polttopuita tilattu reilusti. Samoin pellettiä 9tn, mahdollisesti jopa kolmen vuoden tarpeeksi.

Edelleen on remonttiajasta vakavaa pulaa, mutta viisivuotias alkaa vihdoin hahmottaa että mikäli haluaa olla avuksi pitää tehdä just niinkuin sanotaan, eikä keksiä omia juttuja silloin.

Toivon että pihan valopylväät saisi vielä valon tänä syksynä.

[tuuma]

Ilmalämpöpumppu Mitsu FD35 saapuu perjantaina. Tarkoitus vähentää pannuhuonekäyntejä. Samalla 3200kWh lisäsähkötilaus sisään ja sähköyhtiöksi "Kulttuuri-voima". Polttopuita tilattu reilusti. Samoin pellettiä 9tn, mahdollisesti jopa kolmen vuoden tarpeeksi.

Edelleen on remonttiajasta vakavaa pulaa, mutta viisivuotias alkaa vihdoin hahmottaa että mikäli haluaa olla avuksi pitää tehdä just niinkuin sanotaan, eikä keksiä omia juttuja silloin.

Toivon että pihan valopylväät saisi vielä valon tänä syksynä.

Mikäli tuohon Pvalilaan on uskomista ja onhan siihen, niin saattaa Mitsun jälkeen jäädä pannari hyvinkin vähälle käytölle! Tuolla puu- ja pellettisatsauksella saattaa joutua jo varjelemaan etteivät mene pilalle käyttämättömyyden vuoksi. Riippunee tietty tulevista talvista.

Jotenkin tuttua noiden "taaperoappareiden" todellinen apu

K&K täälläkin mutta pitkään aikaan en ole tarkistanut onko edelleen hintojen suhteen kilpailukykyinen?

Harmi noita aurinkokeräilyn tuskaisia ensiaskeleita, eiköhän se siitä vielä.

[pvalila]

Pilpin lämpötila-anturia on tietenkin helppo huijata pienellä vastuksella, mutta energiaahan menee hukkaan jos talon poistoilma ehtii jäähtyä ennen kuin se menee pilpin purtavaksi. Epäilen kuitenkin, että kovilla pakkasilla poistoilma on alle 19-asteista vaikka putket eristäisi hyvinkin, eli tuo anturin lämmittäminen lienee edessä viimeistään kun kunnon talvi tulee.

Lämpötila-anturin resistanssia voi tietenkin myös vastuksilla hieman modifioida ja saada laite uskomaan mitä haluaa, resistiivisiä nuo anturit kai edelleen ovat?

Odotan mielenkiinnolla, millaisia tuloksia tuosta pilpistä saat. Tuon FD-35:n osto saattaa tosin pistää kannattavuuskuviot vähän uusiksi, sillä aika moni on päätynyt siihen, että hyvä ilppi tuottaa ainakin leudoilla säillä lämmön edullisemmin kuin pilppi.

Kovilla pakkasilla pilppi on tietenkin edullisemmassa asemassa kuin ilppi, senhän ei tarvitse purra raakaa ulkoilmaa - vaan kuinkas monta kuutiota sitä tulee tunnissa ulos puhkuttua (siis pilpin läpi) silloin, kun pakkanen on kireimmillään? Kyllä meillä ainakin ilmanvaihto vedetään silloin aika minimiin, seinien läpi tapahtuvat vuodot muodostavat silloin merkittävän osan poistoilmasta ja niitähän en minä millään pilpillä pystyisi talteen korjaamaan.

Olen aina ollut sitä mieltä, että seinien lisäeristäminen on aika turhaa verrattuna yläpohjaan. Vaan kun meidän kakkoskämppäämme (kerrostalo) tehtiin seinien lisäeristys niin kyllä tuo aika hurjan mukavuuslisän aikaansai, pintalämpötilan nousu taitaa olla merkittävin syy.

[tuuma]

PILP on aina minusta ollut vähän arvelluttava varsinaisesti lämmittimenä ajateltuna, jostain se lämpö on sille tultava ja ililiikkujaahan ei olla (ihan) vielä keksitty. Silloin kun PILP:in ulospuhaltama ilma on kylmempää kuin ulkoilma niin saa vähän plussa COP:ia. Esim. kesäisin jos lämpimään käyttöveteen saa ajettua tehoa niin jo menee paremmalle COP:ille. Syksy ja kevät voi tietty taloakin lämmittää mutta kausi melko lyhyt. Ilmamäärä, joka talossa vaihtuu määrää tehon. Kuten Pvalila jo arveli niin ei sitä kai raaski paljoa vaihtaa kovilla pakkasilla ja silloin se on vain lähinnä lämmöntalteenottokoje eli LTO. Pyörivät kennotalteenotot pystyvät huimiin jopa yli 90% hyötysuhteisiin niin PILP:in järkevyys kyseenalaistuu minusta vielä enemmän, syöhän se sähköä paljon enemmän kuin pienen pieni sähkömoottori, joka tuollaista "mehiläiskennoa" pyörittelee.

Mutta jos tosiaan tuollaisen tekee itse niin kolikon puoli kääntyy ratkaisevasti! Tehdastekoiseen PILP:iin en siis rahojani ainakaan työntäisi. Huom! Edelliset kommenttini perustuvat vain olettamuksiini, vailla sen ihmeempää kokemuspohjaa