Ja nyt hetimmiten oikaisu, jos joku erehtyy tulkitsemaan tämän kritiikiksi! EI, sitä tämä ei ole, tai siis ei ole ainakaan tarkoitettu ja jos joku pahastuu, niin pahoittelen jo valmiiksi.
Asiaan. Eli siis hyvin monella on ainakin remppaamisen ja asumisen alkuvaiheessa ollut hyvinkin jaloja periaatteita wanhan hengen, perineisten materiaalien jne säilyttämisen suhteen. Niin myös allekirjoittaneella.
Kuitenkin ajan myötä varsin monella on nämä jaloakin jalommat aatteet alkaneet ilmeisesti kärsivällisyyden hiipuessa antamaan myöten "nykyajan hömpötyksille" - mikä on sinänsä varsin ymärrettävääkin.
Eli siis tölliin alkaa putkahdella rautakauppojen alelaareista pikkuhiljaa laminaatteja, uusia ikkunoita, kipsilevyjä, vinyylitapetteja, lateksia, muovimattoja
Täytyy myöntää, on tullut itsekin jotain pientä investoitua, joskin onneksi vielä varsin suurella varauksella... Kaila ei ole Jumala, ei ole ei, mutta onneksi hänen "oppinsa" ovat varsin syvään selkäytimeen iskostuneet
TIetenkään kenenkään ei pidä rempata taloaan Kailalle, ei, vaan itselle, mutta kuinkahan mahtaisikaan olla mahdollista pitää alkueräisistä aatteitaan kiinni? AIkaa kuluu, voimat ehtyy, alkaa houkutus kasvaa "helppoon nykymateriaaliin", joka taas kuitenkin on kaukana alkuperäisestä ajatuksesta...
Täytyy muuten näin lopuksi nostaa hattua eräille tämän yhteisön "vakiokirjottajille", olette jaksaneet pysyä linjassa todella kunnioitettavasti
Hmm, olipas sekavaa tekstiä näin yömyöhään...



