Purueristeen käyttö tänään?

[madde]

Olen kommentoinut keskusteluja jonkin verran mutta nyt minulla on asia, jota tiiviisti pähkäilen. Kun minunkin tönö on eristetty kutter/puruseoksella ja nyt olen vihdoinkin vaiheessa, jossa pääsisin vinttiin tekemään lisää huoneita niin eristevaihtoehto askarruttaa. Ja aika paljon. Vaihtoehtona olisi puhallettava ekovilla, jonka käyttöarvoa en epäilekään enkä kyseenalaista. Toinen on kutteri/puruseos. Hintaero on aika iso, kutterin eduksi about 15 euroa/m3.

Tämä pieni ekojuutalainen sisälläni miettii sen käyttöä ullakolla; mä en mitenkään voi uskoa, että kutteri olisi huono vaihtoehto tönössä, jossa sitä jo on ja jossa sähkökulutus on ollut viime vuosina noin 9000 kWh/v.

Booria tai booraksia käytetään ekovillassa homeenestoaineena ja sitä mietin miten se soveltuisi puru/kutteriseokseen? Kutteri/puru palaa tietenkin huomattavasti helpommin ja palokunta ei varmasti pidä minun mökistä mutta silti....

Meidän kunnassa sen käyttö on sallittua ja sitä mietin miten paksusti sitä tulisi laittaa, jotta se täyttää 0,16? Tampereen tekussa on tehty asiasta tutkimus ja luin sen kokonaisuudessaan netissä mutta en tietenkään enää löytänyt sitä :)

Kiitos vastauksista ja vinkeistä ja jos joku muistaa nähneensä/lukeneensa ko. tutkimuksesta niin linkki tänne kiitos :P
Tällaisia pähkäilyjä tällä kertaa

[jmattis]

mikäli en ihan väärin ole ymmärtänyt, talotohtori eli panu kaila on kai aina ollut sitä mieltä, että tästä nykyajan lisäeristysvaatimuksesta olisi halvimmalla selvitty säilyttämällä materiaalit mutta lisäämällä seinäpaksuutta...

eli ei kutteri/purueristeen käytölle mitään estettä ole, esimerkiksi yläpohjaan voi vanhan eristeen päälle lisätä uutta, kun vanha on ajan saatossa painunut. yksi tärkeä asia kutteri/purueristeen laitossa on, että sen on oltava rutikuivaa laitettaessa: märkä muhju saattaa pahimmillaan vaikka alkaa kyteä...

lämpöarvoja erilaisille eristeille on RakMK C4:ssä, löytyy ympäristöministeriön www-sivujen kautta.

noiden uudempien eristeitten (sellu/ekovilla, pellava, puukuidut yleensä...) etu vanhoissa rakennuksissa on se, että eristävyys saavutetaan ohuemmalla kerroksella (tärkeää esim. kun ahdasta vinttitilaa otetaan käyttöön), samalla säilyy rakenteen hengittävyys ja paloturvallisuuskin kasvaa. kutterinlastua kyllä saa, mutta saako kuivana, pitäisikö boorata itse jne: eli eristystarkoitukseen voi olla vaikea hankkia.


(se TKK:n tutkimus voisi olla "Eeva Kauriinvaha, Riikka Sutela, Reijo Yrjölä, Martti Viljanen Julkaisu TKK-TRT-118, Kosteusteknisesti turvallinen sahanpurueristeinen pientalo" - tiivistelmä on netissä, ja siitä ISBN: 951-22-5427-1 tai ISSN: 1456-4297, joilla löytynee kirjastoista/tilaamalla TKK:sta.)

tämä linkki lienee tuttu:
http://www.talotori.net/okorjausenergia.php

ja tässä iloinen "uutinen" (v. 2001)
http://www.puuinfo.fi/view.php?woodfocu ... ous=nobody

[maanma]

Meidän kunnassa sen käyttö on sallittua ja sitä mietin miten paksusti sitä tulisi laittaa, jotta se täyttää 0,16?

Tiivis kutterinlastu kerroin 1, kun 10cm. Sahanpuru tiivistettynä 0,75. Tämä tieto Kailan teoksesta.

Homma menee tähän suuntaan:
10cm kutteri/puru = 1 / 0,75 Wm2
20cm kutteri/puru = 0,62 / 0,465 Wm2
30cm kutteri/puru = 0,39 / 0,29 Wm2
40cm kutteri/puru = 0,24 / 0,18 Wm2
50cm kutteri/puru = 0,15 / 0,11 Wm2

Itse kehittämäni kaava (vertailutietoon perustuva) 62% kulutuksestä jää kun eristyskerrosta kasvatetaan 10cm. Voi olla vähän pielessä, mutta varsin vähän.

Yläpohja (lape) on muistaakseni tuo 0,16 ja seinät noin 0,2, kun ikkunat on modernit.

[madde]

Kiitos paljon, pitää het´ käydä tsekkaamassa nuo linkit ja mittanauhan kanssa vintille. Muistelen, että rak.suunnitelijani laski, että yläpohjaan 250 ekovillaa, joten se 500 voi olla lappeelle liikaa.. Mutta ans kattoo nyt, ei hötkyillä vielä.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin nuo 0,16 ja 02 laskenta-arvot ovat vain laskennallisia arvoja.. muistelen Kailan maininneen asiasta (huonomuistinen ). Miun tönön kymppisenttinen purueriste pitäis tuolloin olla huono ja tönö kylmä ja näinhän ei asia ole.. Nyt kun tuota takkaa lämmittelen päivittäin niin sähkönkulutus näillä tilastoilla jää about 6000 kWh/v. Kovia pakkaspiikkejä ei ole ollut, joten saatta minun tekemä tilasto heittää häränpyllyä vielä monta kertaa.

Siitä kutterin kuivuudesta vielä; kun ostaa pakettitavaraa niin se on kuivaa. Sitä käytetään paljon maatiloilla ja minä ostin 3 säkkiä ja sillä pojat eristivät yläpohjan minun katonvaihdon yhteydessä. Meidän kunnassa on tämä Valio, jolla on tuottajapalvelu ja siellä myydään ko. kutteria 4 egen kuutiohintaan, joten ei huono.

Jatketaanpa pohdintoja, onneksi ei rakennepiirustuksia ole vielä valmiin, joten kaikki mahdollisuudet ovat vielä avoinna.
Villa Hagassa kun ei ole kun 100 mm verran purueristettä ja kylmimmillä ilmalla (-10) ei ainakaan vielä ole tullut ongelmia vastaan. No, se köökin lattia on kylmä mutta se saa luvan odottaa ensi kesään.

Tuota booraksi myydään apteekissa ja meidän kunnan kirvesmies kertoili jostain ruiskutettavasta booriliuoksesta, joka ruiskutetaan seinään ja sitten laitetaan eriste. Antoi vielä vinkkejä itsetehdystä työkalusta, jolla se tiivistäminen tehdään (koolausten välissä).

No, mietitään vielä.. Mä tiedän, et jos päädyn kutteriin niin mun suunnittelija suattaapi lähtee lätkimmää .. Hän nimittäin antoi mulle lempinimen ekojuutalainen..

[PH7]

Kaupallisista tuotteista varmaan halvin valmis tuote on boracol (koita googlettaa).
Itse en kyllä moisia myrkkyjä talooni ottais. Duunaisin rakenteet niin että ne toimii kosteusteknillisesti oikein.

[jhelmine]

Tiivis kutterinlastu kerroin 1, kun 10cm. Sahanpuru tiivistettynä 0,75. Tämä tieto Kailan teoksesta.

Jos puru pysyy kuivana ja se on sopivan hyvin tiivistä, niin luku putoaa 0,65. Tuo oli VTT:n jossain testissä tai vastaava tutkimus. Tuo vaatii muistaakseni muovia tai muuta hyvää kosteuden sulkua sisäpintaan. Näin hyvää arvoa ei kai voi laittaa rakentamismääräyskokoelmaan, kun se ei aina toteudu (=ei voi vahvistaa). Purun arvoissa on vaihtelua ja joutuu ilmoittaan varman päälle. Osaksi se selittää miksi purutalossa kuluu selvästi laskelmia vähemmän lämmitysenergiaa.

Yläpohjassa se kutterilastu varmaan on siitä hyvä että hidastaa ilman virtauksia purua enemmän.

[MM]

Minun mielikuvani mukaan Panu Kaila ei niinkään suosittele seinän paksuuden lisäämistä, koska lämpöhukka on huomattavasti merkittävämpi ala- ja yläpohjan kautta. Olennaista on ilmatiiviit rakenteet, ja jos lisäeristystä tarvitaan, fiksuin on puukuitulevy sisäpuolelle asennettuna. Paksukaan eriste ei lämmitä, jos rakenteessa on ilmarakoja, eli huolellinen nurkkien ym. tiivistäminen on tärkeämpi kuin eristepaksuus. Näin talon ulkonäkö ei muutu ja ikkunat eivät joudu luonnottmaan syvennykseen, kuten helposti käy, jos lisäeristetään ulkopuolelta. Tällöin myös räystäs kapenee ja talosta tulee ruma laatikko.

[maanma]

Jos olen ymmärtänyt oikein niin nuo 0,16 ja 02 laskenta-arvot ovat vain laskennallisia arvoja.. muistelen Kailan maininneen asiasta (huonomuistinen ). Miun tönön kymppisenttinen purueriste pitäis tuolloin olla huono ja tönö kylmä ja näinhän ei asia ole.. Nyt kun tuota takkaa lämmittelen päivittäin niin sähkönkulutus näillä tilastoilla jää about 6000 kWh/v. Kovia pakkaspiikkejä ei ole ollut, joten saatta minun tekemä tilasto heittää häränpyllyä vielä monta kertaa.

Vaan paljonko puuta palaa vuodessa? Luvun pitäisi olla jossain 10-15 pino m2, jotta tuolla lämmityssähköllä pärjää perusrintsikassa.

Nuo arvot ovat tavoitteellisiä energian kulutuslukuja, jotka ovat uusien tilojen rakennusluvan ehtona ja siten suunnittelun perusta. Tavoiteluvut on asettanut ympäristöministeriö, joka noudattaa Kioton ilmastosopimuksen strategiaa.

[maanma]

Minun mielikuvani mukaan Panu Kaila ei niinkään suosittele seinän paksuuden lisäämistä, koska lämpöhukka on huomattavasti merkittävämpi ala- ja yläpohjan kautta. Olennaista on ilmatiiviit rakenteet, ja jos lisäeristystä tarvitaan, fiksuin on puukuitulevy sisäpuolelle asennettuna. Paksukaan eriste ei lämmitä, jos rakenteessa on ilmarakoja, eli huolellinen nurkkien ym. tiivistäminen on tärkeämpi kuin eristepaksuus. Näin talon ulkonäkö ei muutu ja ikkunat eivät joudu luonnottmaan syvennykseen, kuten helposti käy, jos lisäeristetään ulkopuolelta. Tällöin myös räystäs kapenee ja talosta tulee ruma laatikko.

Paksuudella on enemmän merkitystä yläpohjassa, koska korkeampi lämpö kerrostuu huoneen katon rajaan. Kannattavin sijoituskohde riippuu tietysti olemassa olevasta rakenteesta ja pinta-alasta.

Ilmaraoilla tässä tarkoitettanee reikiä, josta tuuli tai muu ilmanpaine voi kulkea läpi. Tätä varten pitää olla aina ilmasulku - myös puruseinässä.

[MM]

Juu, sitä juuri ilmaraoilla tarkoitin, että tuuli ei saa päästä mistään nurkasta eristetilaan, vaan sen pitää olla tuulitiivis kotelo. Tärkeämpää on siis huolellinen työ kuin eristeen paksuus. Muuten sen eristepaalin voi yhtä hyvin ripustaa vaikka verannalle.

[jmattis]

tuo Kailan originaalikommentti on osoitteessa

http://www.mainio.net/print.asp?path=1; ... 4053;75580

ettei taas tartte tulkita - se "halvimmalla" kyllä näyttää tulleen omasta päästä - joskus vaan verrannut esim. pellavaan niin että eroa hinnassa on...

[madde]

Juu, juuri tästä syystä minä pähkäilenkin tätä, koska Villa Haga:ssa ei ole käytetty tulisijoja ainakaan viiteen vuoteen.. Ja kulutus on ollut se 9000 kWh/v... Tarkistin asian sähköyhtiöstä...

Minä asennutin takan ja nuohoojan kanssa aukaistiin umpeen laitettu horminreikä (olohuoneen puolella), kellarissa oli sähkökiuas, joka oli lämmennyt melkein joka päivä (talo oli siis vuokralla useamman vuoden) sekä sähköpatteri, joka nähtävästi on huolehtinut kellarin jonkinlaisesta lämpimänä pysymisestä. Minä otatin s-kiukaan veke ja asensin puukiukaan tilalle, patteri on edelleen paikoillaan mutta ei ole päällä.

"Vaan paljonko puuta palaa vuodessa? Luvun pitäisi olla jossain 10-15 pino m2, jotta tuolla lämmityssähköllä pärjää perusrintsikassa."

En osaa vielä sanoa, nyt ainakin on about 5-6 pino-m3 varastossa, epäilen, että tilaan lisää.. Eka talvi tässä asutaan. Katsotaan miten puuta palaaa :) Kotona on normaali sähkönkulutus. Minun kohdalla se, että maksanko 147 egee joka toinen kk sähköstä tai se, että hommaan halvalla puuta (tai harvennan metsiä ilmaiseksi) niin päätös on selkeä.

Tätä minä olenkin ihmetellyt, miten voi näin "ohuella" puru/kutterieristeyksellä pysyä noin "pienissä" kulutuslukemissa? Ja se tekee niin vaikeaksi minun ymmärtää miksi kutteri/puruyhdistelmä olisi huono... tai "ei suositeltava"

[maanma]

Juu, juuri tästä syystä minä pähkäilenkin tätä, koska Villa Haga:ssa ei ole käytetty tulisijoja ainakaan viiteen vuoteen.. Ja kulutus on ollut se 9000 kWh/v... Tarkistin asian sähköyhtiöstä...

Tätä minä olenkin ihmetellyt, miten voi näin "ohuella" puru/kutterieristeyksellä pysyä noin "pienissä" kulutuslukemissa? Ja se tekee niin vaikeaksi minun ymmärtää miksi kutteri/puruyhdistelmä olisi huono... tai "ei suositeltava"

Tuota 9000kWh/v lukua on kyllä vaikea minun ainakin uskoa. Se on nimittäin matalaenergiatalon kulutus. Siis niin, että pelkkä yksiaika suorasähkö on lämmönlähde ja tavallinen kulutus siinä mukana.

Yksi mahdollisuus on kyllä sitten se, että sun sähkömittarisi on rikki tai tasauslaskussa ei ole vuoden todellinen kulutus. Sähköyhtiö kyllä havaitsee tuon asian ja oikaisee, vaikka niiden oma mittari olisikin rikki. Siitä seuraa arviolaskutus, joka voi tulla vaikka 10 vuodelta.

Kutterilastun (ja purun) heikkous on eristävyys alle puolet nykyisistä tasalaatuisista tuotteista. Eko ja muut villat menee n. 0,36/10cm, 0,22/20cm, 0,14/30cm. Erityisesti kuivan kutterin paloriski pölyisenä kipinästä on melkoinen.

Vahvuuksia on kosteudensieto ja saatavuus.

[madde]

Joo, minä tein jälleen eilen illalla tilastoja; vrk-kulutus on 17 kWh ja nyt kun meidän alueella on pakkasta -4 niin kulutus on noussut 19kWh/vrk.

Teen aika karkeita laskelmia, joten 17X365=6205kWh/v ja 19X365=6935 kWh/v.

Tämä minun tekemä raakiletilasto siis tarkoittaa, että kulutus olisi tällainen vuoden jokaisena päivänä. Totean edelleen, että odotellaan vielä näitä pakkasia, sitten se nähdään mikä tämä kulutuspiikki oikein on.

En usko sitä, että mittarissa on vikaa, mulla on tämä yleissähkö (3X25) ja se hieman harmittaa kun ei voi käyttää edullista yösähköä.. Enkä haluaisi vaihtaa mittaria..

Mutta seurataan, seurataan..

[Anak]

Joo, minä tein jälleen eilen illalla tilastoja; vrk-kulutus on 17 kWh ja nyt kun meidän alueella on pakkasta -4 niin kulutus on noussut 19kWh/vrk.

Jotain vikaa mittarissa on pakko olla. Meillä noihin vuorokausilukemiin päästään vain kesällä jolloin ei ole lämmitystä ollenkaan käytössä. Eli tällöin sähköä menee vain veden lämmitykseen, kodinkoneisiin jne.

Tästä tulikin mieleen että saas nähdä miten Vattenfallin webbipalvelut jatkossa toimivat kun viikko pari sitten asennettiin uusi sähkömittari jossa on etäluenta. Eli ottavat lukemat lienee kerran kuussa talteen, ei varmaan useammin? Jollain tarkempaa tietoa? Asiakaspalveluun en viitsi alkaa jonottamaan.. ;) No, selviäähän tuo jatkossa että kuinka ajantasaista tietoa kulutuksesta tuolta sivujen kautta saa. Tosin itse otan kuitenkin joka kuukauden eka päivä lukemat ylös ja pidän itse kirjaa kk-tasolla...

-Antti